Selvitys mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuntokannan tilasta ja asumista tukevista palveluista

Selvityksen tehtävänä oli kartoittaa mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumisyksiköiden nykytilaa koko maan osalta sekä tarkastella tarkemmin Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpide-ohjelmassa 2016-2019 (AUNE) mukana olevien kaupunkien (Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Kuopio, Lahti, Pori ja Jyväskylä) mielenterveyskuntoutujien asumisen ja arjen tuen tarvetta sekä olemassa olevia arjen tuen palveluja. Menetelminä olivat kyselyt ja ryhmähaastattelut.


Tulosten mukaan asumisyksiköissä on paljon kehitettävää, jotta päästäisiin erityisryhmien asumisen laatusuositusten tasolle. Kuntoutujat asuvat useammin huoneissa kuin tavanomaisissa asunnoissa, ja osassa yksiköistä on alle 10 neliön huoneita. Osa yksiköistä on asukasmärältään suuria, ja usean erityisryhmän sekayksiköt ovat yleisiä. Yksiköissä on paljon laitosmaisia piirteitä kuten yhteisiä toimintoja ja rajoittavia sääntöjä. Osa yksiköistä sijaitsee kaukana palveluista huonojen kulkuyhteyksien päässä. Kiinteistökanta on melko nuorta. Yksiköiden edustajat arvioivat kaksi kolmasosaa kiinteistöistä hyväkuntoisiksi. Peruskorjauksia on tehty yli puolessa yksiköistä ja tarvetta tähän olisi runsaassa kolmasosassa yksiköistä. Suunnitellut korjaukset ovat laajennuksia, jotka kasvattavat asukasmääriä ja yksikkökokoja. Lisäksi muutetaan asukashuoneita asunnoiksi. Asumispalvelujärjestelmä on edelleen portaittainen, sillä vain 17 %:ssa yksiköistä asunto on asukkaan pysyvä koti, josta ei tarvitse muuttaa tuen tarpeen vähetessä.


AUNE-kaupungeissa ihmisryhmiin perustuva asumisen kehittäminen on ongelmallista eri sektorien vähäisen yhteistyön ja erilaisten kirjaustapojen vuoksi. Ryhmien sijasta pitäisi lähteä asiakkaiden tuen tarpeista. Väliinputoajaryhmiä ovat päihteitä käyttävät mielenterveyskuntoutujat ja ikääntyneet, jotka tarvitsevat aktiivisen kuntoutuksen sijaan vanhuspalveluja. Tavallisessa asuntokannassa asuville tarvittaisiin kevyttä ja ketterästi joustavaa kotiin vietävää tukea ja tukihenkilöitä jo ennen kuin mielenterveysongelmat tulevat esiin asumisen ongelmina. Asumispalvelujärjestelmä on hyvin yksikkövaltainen ja perustuu suureksi osaksi ostopalveluille.


Kaupungeissa pyritään kehittämään asumispalvelujärjestelmää kohti tavallista asumista. Muutos on kuitenkin hidasta, ja se tapahtuu ennen kaikkea toiminnallisesti lisäämällä kaupunkien omaa palvelutarpeen arviointia ja tehostamalla yksiköiden kuntouttamisvaatimuksia. Kaupungeissa tarvitaan poliittista tahtoa ja uskallusta keventää asumispalvelujärjestelmää myös rakenteellisesti. Tämän onnistumisesta on olemassa hyviä käytännön esimerkkejä.

Rahoitettu ARAn kehittämisrahoituksesta, 50 778 euroa (sis. alv. 24 %)

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.

Ara logo nega 0da8ee44d128d16843950ade81b40527aaa2db792be7aabb9e2e52441f7779cf

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi