48 KPL
Yhteinen arki - Opas ikääntyneiden yhteisölliseen asumiseen
Thumb

Viimeisen vuosikymmenen aikana ikääntyneiden asumista on tarkasteltu useissa raporteissa ja selvityksissä. Uudenlaisia, yhteisöllisyyttä korostavia asumisratkaisuja on kehitetty eri puolilla Suomea. Hajallaan olevaa tietoa ja osaamista on tärkeä koota ja viedä käytäntöön jo olemassa oleviin yhteisöllisiin taloihin ja ottaa huomioon uusien asumiskohteiden suunnittelussa. Kokemukset näkyviksi – yhteisöllisen asumisen hyvät käytännöt ja solmukohdat -hankkeessa (2020) kerättiin yhteisöllisen asumisen hyviä toimintatapoja ja haasteita sitä toteuttavilta toimijoilta. Tavoitteena oli tuoda esiin yhteisöllisen asumisen polun eri vaiheisiin liittyviä hyviä käytäntöjä ja haasteita sekä selvittää, millaisista rakennuspalikoista yhteisöllisyys eri yhteisöllisen asumisen kohteissa muodostuu niin asukkaiden kuin työntekijöiden näkökulmista. Hankkeen havaintoja koottiin yhteen yhteisöllisen asumisen toteuttajien sekä asukkaiden tueksi. Oppaan neljä tapausesimerkkiä (ks. liite sivu 72) ovat luonteeltaan erilaisia: jotkut ovat yksittäisiä taloja, toiset muodostavat kokonaisen korttelin; osa sisältää vain yhdenlaista asumista ja osa koostuu yhdistelmistä erilaisia asumisen muotoja. Yhteisinä tekijöinä ovat asukkaiden ikä, yli 55-vuotiaat, sekä tavoite yhteisöllisyyden edistämiseen. Kokemuksia yhteisöllisestä asumisesta on kartoitettu tapausesimerkkikohteiden asukkailta, työntekijöiltä ja kaupunkien edustajilta. Asukkaiden kokemuksia kerättiin kyselyllä, johon saatiin yhteensä 432 vastausta eri asumiskohteista. Kyselyllä pyrittiin selvittämään asumiskohteiden parhaita puolia ja kehittämiskohteita yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tapausesimerkkikohteiden työntekijöitä ja kaupungin edustajia haastateltiin heidän kokemuksistaan yhteisöllisestä asumisesta. Hyviä käytäntöjä ja haasteita pohdittiin vielä työpajassa, jossa osallistujat pääsivät vaihtamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan.

Aistiesteettömät asumisratkaisut
Thumb

  Aistiesteettömät asumisratkaisut -hankkeessa selvitetään, millaisia ovat aistien näkökulmasta miellyttävät asumisratkaisut. Vietämme suuren osan päivästämme erilaisissa hälyisissä ja aisteja kuormittavissa ympäristöissä emmekä tiedä vielä riittävän hyvin, miten jatkuva stressi vaikuttaa esimerkiksi kehittyviin aivoihin. Tutkimusten mukaan arviolta 15-20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä (highly sensitive), mihin liittyy usein alttius kuormittua voimakkaasti ympäristön ärsykkeistä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että aistien ylikuormittuminen on yhteydessä ei-toivottuun käyttäytymiseen. Luomalla aistiystävällisiä ympäristöjä voidaankin vähentää ei-toivottua käyttäytymistä, auttaa ihmisiä palautumaan nopeammin ja saamaan omat voimavaransa paremmin käyttöön. Samalla voimavaroja vapautuu rakentavalle vuorovaikutukselle ja uuden oppimiselle. Aistiesteettömyys liittyy vahvasti osallisuuden ja yhdenvertaisuuden teemoihin. Aisteja kuormittava ympäristö hankaloittaa osallistumista yhteiseen tekemiseen. Vastaavasti ympäristön muokkaaminen aisteille miellyttävämmäksi mahdollistaa samalla vahvemman osallisuuden. Aistiesteettömässä suunnittelussa tavoitteena on karsia tiloista negatiivista kuormitusta tuottavia aistiärsykkeitä ja tuoda tilalle aisteille miellyttäviä elementtejä. On tärkeää muistaa, että aistiesteetön toimintaympäristö edellyttää muutakin kuin fyysisten tilojen muokkaamista. Aistiesteettömyyden toteuttaminen vaatiikin usein laajempaa toimintakulttuurin muutosta, sillä monet ympäristön aistiärsykkeet ovat toisten ihmisten aiheuttamia. Aistiesteettömyys ei siis ole vain pintojen maalaamista tai kalusteiden uudelleen sijoittelua. Se on kokonaisvaltainen ajatus henkilön osallisuuden tukemisesta, joka rakentuu turvalliselle ilmapiirille. Puolitoista vuotta kestävän hankkeen rahoittajana toimi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Yhteistyökumppanit mahdollistivat konkreettisten muutoskohteiden parissa työskentelyn. Hankkeessa suunniteltiin aistiesteettömiä ratkaisuja seuraaviin muutoskohteisiin: – Omakotikohde talo Haltiatar Porin asuntomessuilla – Autismin kirjon asukkaille suunnattu ryhmäkoti Aukusti (Satasairaalan sosiaalipalvelut) – Muistisairaiden tehostettu palveluasumisyksikkö Kuparikaari (Attendo) – Muistisairaan kotona asumista simuloiva mallitila Kaikkien Koti Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090226330    

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.


Saavutettavuus
Ara logo nega

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi