33 KPL
Ostarit uusiksi!
Placeholder 5406a4f5ec437832c2ced8bcd0a437ca28100f7e60940839c88840c366f5a113

Asukkaiden ja tutkijoiden yhteistyössä syntyi malleja ostareiden kehittämiseksi Suomen kaupungeissa. Tavoitteena lähiöostarien kehittäminen Hankkeessa tutkittiin kolmea Helsingin lähiöostaria ja niiden kehittämismahdollisuuksia kumppanuuden, kansalaislähtöisyyden ja markkinaehtoisin keinoin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kullekin ostarille luotiin tilanneanalyysin pohjalta kehittämissuunnitelma ja sitä toteuttava paikallinen yhteistyömuoto, ostarifoorumi. Työn pohjalta muotoiltiin koeteltuja malleja lähiöostarien kehittämiseksi. Mallien pohjalta voidaan kehittää sekä helsinkiläisten kohdeostarien että muiden Suomen kaupunkien vanhoja ostoskeskuksia osana niiden täydennysrakentamista realistisesti ja resurssiviisaasti. Ostarien kehittäminen edellyttää monitoimijaista ja kumppanuuspohjaista yhteistyötä. Kaupunkikuvaa tärkeämpää on ostarin toiminnallisuus. Kaupunkien on kehitettävä ostareita yhdellä äänellä. Toteuttaja Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin Helsingin lähiöprojekti   Hankkeessa tuotettu materiaali Ostoskeskukset julkisina tiloina -verkkosivu Ostoskeskukset julkisina tiloina -raportit Julkaistut artikkelit ja lähdetiedot Mensio, Ville & Mäenpää, Pasi & Åkerblom, Satu (2016): Lähiöiden kehittämiseen mallia ostarifoorumista. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti, 2016. Faehnle, Maija & Mäenpää, Pasi & Schulman, Harry: Public involvement 3.0 – Reconsidering the role of citizens in urban development.  

Kaupunkiaktivismi haastaa julkisen vallan ja uudistaa markkinoita
Placeholder 5406a4f5ec437832c2ced8bcd0a437ca28100f7e60940839c88840c366f5a113

Kansalaisyhteiskunnan vertaisverkostojen muodostama neljäs sektori kasvaa. Kaupunkiaktivismien kirjo ulottuu kaupunkitilan valtaamisesta vaihtoehtosuunnitteluun, jakamistalouden palveluista aktivismiin ja ekoliikkeistä innovaatioyhteisöjen luomiseen. Hankkeessa tehtiin toimintatutkimusta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden alueilla paikantaen kaupunkilaisten uusia itseorganisoituvia toimintamuotoja ja vertaisverkostoja. Näitä olivat esimerkiksi kaupunginosaliikkeet, asukastilahankkeet, joukkorahoitushankkeet, kaupunkisuunnittelun YIMBY-ryhmät, ruokaverkostot ja hävikkiruokatoimijat. Julkishallintoa, etenkin kumppanikaupunkeja, autettiin ymmärtämään näitä uusia toimijoita ja toimintatapoja sekä hallinnoimaan niitä järkevästi. Neljäs sektori ottaa hoitaakseen julkisen vallan tehtäviä Omaehtoinen, proaktiivinen ja itseorganisoituva kaupunkiaktivismi ja vertaisverkostot uudistavat kansalaisyhteiskuntaa muodostamalla yhteiskunnan neljännen sektorin. Neljäs sektori alkaa ottaa hoitaakseen julkiselle vallalle kuuluneita tehtäviä. Se myös muuttaa markkinataloutta jakamis- tai yhteistoimintatalouden suuntaan. Esimerkkejä ovat vaihtoehtoiset kaupunkisuunnitelmat, alueelliset yhteisötoimijat, vertaisverkkokauppa ja palveluverkostot. Kaupunkiaktivismi paikallisen kehittämisen voimavarana Monet kaupunkiaktivismin muodot ovat paikallisia ja sijoittuvat asuinalueille. Ne muodostavat asukastoiminnan uuden kerroksen paikallisjärjestöjen rinnalle ja niiden kumppaneiksi. Tieto alueiden toimijakentästä ja sen muutoksista on kaupungeille tärkeää. Aktivismit luovat alueille yhteisöllisyyttä ja paikallisen arjen innovaatioita, joilla on myönteisiä vaikutuksia koheesioon, elinvoimaan ja ekologiseen kestävyyteen. Tuloksena on luotu verkkotietopankki julkishallinnon viranhaltijoiden työkalupakiksi. Esimerkiksi Kerava hyödyntää sitä. Kaupunkiaktivismit ovat osa merkittävää yhteiskunnallista muutosta, jossa vertaisverkostojen toiminta muuttaa sekä julkishallintoa että markkinoita (jakamistalous). Kansalaisaktiivisuutta on tärkeä lähestyä laajemmin kuin vain demokratian kannalta. Vertaisverkostojen aikana ihmisten osallisuus yhteiskunnassa ei enää rajoitu heidän mahdollisuuksiinsa osallistua edustuksellisen demokratian tai siihen nojaavan hallinnollisen valmistelun prosesseihin. Itseorganisoituvaa toimintaa kaupunkien hyväksi Kaupungistunut, digitalisoitunut ja korkeasti koulutettu kansalaisyhteiskunta on noussut historiallisen merkittäväksi yhteiskunnalliseksi voimavaraksi luomalla omaehtoista ja itseorganisoituvaa toimintaa kaupunkien hyväksi. Tämä luo julkisvallalle vaatimuksen mukautua kansalaisyhteiskunnan muutokseen ja hyödyntää muutoksen tuomia mahdollisuuksia viisaasti. Neljännestä sektorista voi tulla hybridihallinnon ja -palvelujen kumppani ostareiden kehittämiseen. ToteuttajaHelsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiinHelsingin lähiöprojektiLahden ja Vantaan hankkeet  Hankkeessa tuotettu materiaali Kaupunkiaktivismi-hankkeen omat verkkosivut  

Kustannuserot Suomen ja Itävallan asuinkerrostalokohteissa – FIAT
Thumb

  Asuinrakennusten korkeiden rakentamiskustannusten syiden selvittämiseksi käynnistettiin syksyllä 2015 RAKLIn klinikkamenettelyllä toteutettu hanke, jossa vertailtiin suomalaisia ja itävaltalaisia asuinkerrostalohankkeita. Klinikan tavoitteena oli selvittää kustannuserot ja tunnistaa niiden keskeiset syyt.   Klinikan päätilaajina toimivat ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Lisäksi klinikkaan osallistuivat SATO Oyj, VVO-yhtymä Oyj, VAV Asunnot Oy, Espoon asunnot Oy, Helsingin kaupunginkanslia ja Asuntotuotantotoimisto ATT sekä urakoitsijoista YIT Rakennus Oy ja NCC Rakennus Oy. Itävallasta selvitykseen osallistuivat Wohn- und Siedlungsgenossenschaft Ennstal ja ÖWG Wohnbau. Uudisrakennusten vertailulaskelmat laati Haahtela-rakennuttaminen Oy ja peruskorjauskohteiden kustannusvertailun CalCon Deutschland GmbH.   Rakennuskustannusten vertailu osoitti, että rakennuskustannuksiin merkittäviä eroja aiheuttavat muun muassa työmaapalvelut ja -kalusto, materiaalikustannukset, rakennusosien yksikköhinnat ja tekniset ratkaisut, kuten ilmanvaihtojärjestelmä, VSS-rakenteet ja tilaratkaisut. Lisäksi laskelma osoitti, että paikalliset, kansallisista normeista erilliset vaatimukset, aiheuttivat Helsingissä huomattavan lisän rakennuskustannuksiin. Kustannuseroihin vaikuttaa merkittävällä tavalla myös rakentamisen kokonaisprosessi,alkaen Itävallassa kilpailuttamisessa käytössä olevasta yksityiskohtaisesti työlajeittain laadituista määräluetteloista ja säädöstasoisesti määritellyistä suunnitelma-aineistoista aina työmaan organisointiin ja urakkajakoihin saakka.      

Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden kehittämiseen
Thumb

Bykälät-Byrokraatin ylimmät käskyt ja älät.Oppimateriaali asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä innovoinnista. LUT Lahdessa tehdyn oppimateriaalin tavoitteena on herättää asuinalueiden kehittäjät ja asukkaat pohtimaan, miten asuinalueiden uudistumiseen tähtäävät innovaatioprosessit voidaan toteuttaa sosiaalisesti kestävällä tavalla. Bykälät soveltuu myös koulutus- ja valmennusmateriaaliksi. Bykälät-oppimateriaali löytyy myös verkosta. Taidelähtöinen työkalu Oppimateriaalia on luotu osallistavassa yhteistyössä asuinalueiden kehittämistyössä toimivien virkamiesten, tutkijoiden ja asuinalueiden asukkaiden kanssa. Tiedon hankinnan menetelminä on käytetty muun muassa teemahaastatteluja. Lisäksi asuinalueiden kehittäjille järjestettiin teatterisessio, jossa soveltavan teatterin näyttelijät avasivat sosiaalisesti kestävän innovoinnin teemoja. Hankkeessa saadut tutkimustulokset on muunnettu muun muassa videoiden, teatterillisten kohtausten ja kuunnelmien muotoon. Työkalu on tarkoitettu asuinalueiden kehittämisessä mukana olevien toimijoiden avuksi hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. ”Väistele asukasta” sekä ”Piiloudu ja siiloudu” ovat tutkimusperustaisen Bykälät -oppimateriaalin kehotuksia. Oppimateriaalissa hyödynnetään multimediaa, helppoa lähestyttävyyttä, huumoria ja provokaatiotakin. Tavoitteena on tehdä kehittämistyön problematiikkaa näkyväksi ja saada oppimateriaalin käyttäjä reagoimaan ja reflektoimaan totuttuja tekemisen tapoja, ja sitä kautta kehittämään ja muuttamaan toimintaa. Asuinalueiden kehittämisen oppimateriaalia ei ole aikaisemmin koottu sosiaalisesti kestävän innovoinnin näkökulmasta eikä varsinkaan esitetty samankaltaisessa taidelähtöisessä ja innovatiivisessa muodossa. Tutkimuslöydös Innovoinnin ja innovaatioprosessien sosiaalinen kestävyys asuinalueiden uudistamisessa rakentuu seitsemästä elementistä: (1) innovoinnin avoimuus ja vuorovaikutuksellisuus, (2) innovoinnin asukas- ja käyttäjälähtöisyys, (3) kehittämistyön strategia- ja tarvelähtöisyys, (4) uudistamistyön läpinäkyvyys ja tiedottaminen, (5) innovoinnin ”tuottavuus” eli mm. oppiminen, (6) kehittämistyön vaikutusten arviointi ja (7) uudistusten vaikuttavuuden arviointi. Avoimuuden ja luottamuksen rooli kehittäjän ja asukkaiden välillä on olennainen ja merkittävä sosiaalisesti kestävää kehittämistä tukeva tekijä. Kehittämistoimintaa tehdään omilla kasvoilla, menemällä ihmisten pariin ja toimimalla siltana asukkaiden ja kaupungin välillä. Asuinympäristöjen kehittämistoiminta saattaa siten personoitua kehittäjään henkilönä. Tällöin kehittäjän voi nähdä tekevän työtään kokonaisvaltaisena inhimillisenä olentona, jolloin tärkeä osa ammattiosaamista on myös sosio-emotionaalinen osaaminen tehtävän hallitsemisen rinnalla. Kehittämistyössä tarvittavaksi osaamiseksi voidaan laskea esimerkiksi samaistumisen, kuuntelemisen ja empatian kyvyt. Aidosti asukasta kuulevassa kehittämistyössä tärkeään rooliin astuu myös kehittäjän epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietokyky. Ennalta ei voi täysin määritellä kehittämistyön suuntaa tai tuloksia, mikäli työtä tehdään asukasta osallistaen ja kuunnellen. Sosiaalisesti kestävää innovointia voi edistää erilaisilla osallistamista tukevilla menetelmillä. Menetelmäosaamisen kehittämiseen vaihtoehtoja ovat muun muassa kehittäjän oman ainutlaatuisen menetelmäosaamisen kehittäminen omien intressien pohjalta, ulkopuoliseen menetelmäosaajaan turvautuminen tai moniammatillisen kehittämistyönkuvan luominen. Kehittämistyössä on mahdollista toimia paitsi työn tekijänä, myös oman osaamisensa ylimmäisenä kehittäjänä. Omasta työroolista, osaamisesta sekä omista vahvuuksista ja voimavaroista tietoiseksi tuleminen voi auttaa luomaan omat, juuri itselle toimivat asukkaiden kohtaamisen menetelmät. Ulkopuoliseen menetelmäosaajaan turvautuminen on useimmiten hyvä tehdä tavoitteen ja sisällön ehdoilla: Mitä on tarkoitus saada aikaan? Mitä halutaan saavuttaa ja miksi? Millainen menetelmä voisi auttaa tavoitteen saavuttamisessa? Toimivaksi malliksi on havaittu myös jonkin muun alan ammattilaisen rekrytoiminen kehittäjän toimeen: muilta ammattialoilta voi totuttuun toimintaan tulla uudenlaisia ja ennen kokeilemattomia toimintatapoja, tuoreita näkökulmia tai rohkeaa kysymistä vakiintuneista tekemisen tavoista. Moniammatillinen kehittämistyö edistää sosiaalisesti kestävää innovointia muun muassa tekemällä näkyväksi eri kysymistapojen vaikutuksen asukkaiden vastauksiin ja osallistumishalukkuuteen tai tuomalla mukaan työhön useanlaisia tapoja kohdata asukkaita. Huomio hanketoiminnasta Hanketta toteutettaessa esiin nousi useiden hanketoimijoiden kokemus ”pyörän keksimisestä uudelleen”. Hankkeiden välistä vuorovaikutusta on lisättävä monin keinoin, jotta päällekkäisten toimintojen sijaan kehittämistyö olisi tarkoituksenmukaista ja kestävää.  Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin Hankkeessa on kerätty tutkimusmateriaalia kymmenestä hankkeesta. Oppimateriaalin sisällöntuotannossa korostuu erityisesti yhteistyö: Lahden Liipolan asuinalueohjelma, Lappeenrannan Länsi-alue omaksi, Kaikkien Pori, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden Asuinalue lapsiperheiden kokemana hankkeiden sekä Turun yliopiston Lähiön henki – Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhankkeen kanssa. Hankkeessa tuotettu materiaali Bykälät ­– Byrokraatin ylimmäiset käskyt ja älät Lähiöiden sosiaalisesti kestävä uudistaminen 1. Asukkaat kehittäjinä antavat vinkkejä kehittämiseen 2. Virkamies nallepuvussa Lahdessa 3. Virkamiehen nuorallatanssi Lappeenrannassa 4. Virkamies kansainvälisenä agenttina Porissa   Julkaistut artikkelit ja lähdetiedot Martikainen S-J., Parjanen, S., Hyypiä M. & Hennala, L., Designing a process to enable a sense of community - Playback theatre method supporting socially sustainable development. Participatory Innovation Conference 2015, The Hague, The Netherlands. In Valkenburg, R., Dekkers, C. and Sluijs, J. (eds.) Proceedings of the 4th Participatory Innovation Conference 2015. 18 - 20 May 2015. Parjanen, S., Hennala, L., Hyypiä, M. & Martikainen, S-J. Sosiaalisesti kestävä innovointi – Asuinalueiden kehittäjien näkemyksiä asukkaiden osallistamisesta.

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.

Ara logo nega 0da8ee44d128d16843950ade81b40527aaa2db792be7aabb9e2e52441f7779cf

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi