43 KPL
Aistiesteettömät asumisratkaisut
Thumb

  Aistiesteettömät asumisratkaisut -hankkeessa selvitetään, millaisia ovat aistien näkökulmasta miellyttävät asumisratkaisut. Vietämme suuren osan päivästämme erilaisissa hälyisissä ja aisteja kuormittavissa ympäristöissä emmekä tiedä vielä riittävän hyvin, miten jatkuva stressi vaikuttaa esimerkiksi kehittyviin aivoihin. Tutkimusten mukaan arviolta 15-20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä (highly sensitive), mihin liittyy usein alttius kuormittua voimakkaasti ympäristön ärsykkeistä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että aistien ylikuormittuminen on yhteydessä ei-toivottuun käyttäytymiseen. Luomalla aistiystävällisiä ympäristöjä voidaankin vähentää ei-toivottua käyttäytymistä, auttaa ihmisiä palautumaan nopeammin ja saamaan omat voimavaransa paremmin käyttöön. Samalla voimavaroja vapautuu rakentavalle vuorovaikutukselle ja uuden oppimiselle. Aistiesteettömyys liittyy vahvasti osallisuuden ja yhdenvertaisuuden teemoihin. Aisteja kuormittava ympäristö hankaloittaa osallistumista yhteiseen tekemiseen. Vastaavasti ympäristön muokkaaminen aisteille miellyttävämmäksi mahdollistaa samalla vahvemman osallisuuden. Aistiesteettömässä suunnittelussa tavoitteena on karsia tiloista negatiivista kuormitusta tuottavia aistiärsykkeitä ja tuoda tilalle aisteille miellyttäviä elementtejä. On tärkeää muistaa, että aistiesteetön toimintaympäristö edellyttää muutakin kuin fyysisten tilojen muokkaamista. Aistiesteettömyyden toteuttaminen vaatiikin usein laajempaa toimintakulttuurin muutosta, sillä monet ympäristön aistiärsykkeet ovat toisten ihmisten aiheuttamia. Aistiesteettömyys ei siis ole vain pintojen maalaamista tai kalusteiden uudelleen sijoittelua. Se on kokonaisvaltainen ajatus henkilön osallisuuden tukemisesta, joka rakentuu turvalliselle ilmapiirille. Puolitoista vuotta kestävän hankkeen rahoittajana toimi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Yhteistyökumppanit mahdollistivat konkreettisten muutoskohteiden parissa työskentelyn. Hankkeessa suunniteltiin aistiesteettömiä ratkaisuja seuraaviin muutoskohteisiin: – Omakotikohde talo Haltiatar Porin asuntomessuilla – Autismin kirjon asukkaille suunnattu ryhmäkoti Aukusti (Satasairaalan sosiaalipalvelut) – Muistisairaiden tehostettu palveluasumisyksikkö Kuparikaari (Attendo) – Muistisairaan kotona asumista simuloiva mallitila Kaikkien Koti Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090226330    

Selvitys ARA-tuotantoon luovutettavien tonttien hinnanmäärittelystä
Thumb

Tämä työ on tehty kevään 2018 aikana taustaselvitykseksi ARA-tonttien hinnoittelun kehittämistä varten. Selvityksen on tehnyt Newsec Valuation Oy (Newsec) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toimeksiannosta. Työssä on selvitetty 32 kasvukeskuskunnan ja kahdeksan maakuntien keskuskunnan tontin hinnanmääritysmenettelyitä luovutettaessa tontteja ARA-tuotantoon. Saatujen tulosten perusteella on esitetty kehittämisehdotuksia, miten ARAssa jatkossa voitaisiin määritellä tontille kohtuullinen ARA-hinta. ARA-tonttien hinnoittelu toteutetaan sekä yksittäisenä tonttihinnoitteluna että osassa kunnista tonttihinta-vyöhykkeeseen perustuvana hinnoitteluna. Lähtökohtaisesti tonttihintavyöhykkeisiin perustuvassa hinnoittelussa kalleimpien alueiden kuten keskusta-alueiden enimmäishinnat on määritetty tonttikohtaisesti ja keskusta-alueiden ulkopuolella olevat tontit vyöhykekohtaisiin enimmäishintoihin perustuen. Tontin sijaitessa keskustan ulkopuolella hinnoittelutavan ei nähty vaikuttavan tontin enimmäishintaan. Tonttihintavyöhykkeissä nähtiin tärkeänä seudullinen yhteneväisyys. Kunnat näkivät mahdollisena ns. ARA- ja markkinahintavyöhykkeiden yhdistämisen. Keskusta-alueiden ulkopuolella ARA-tonttien enimmäishintojen arvioitiin olevan noin 65 – 80 % markkinahintatasosta. ARA-tonttien enimmäishintataso suhteessa markkinahintatasoon tulee kuitenkin arvioida seutu- ja vyöhykekohtaisesti. Tonttien hinnoittelussa haasteita niin kuntien kuin ARAn näkökulmista tuovat keskusta-alueilla sijaitsevien tonttien markkinahintojen ja ARA-hintojen välinen huomattava ero. Kuntien näkökulmasta tonttien luovuttamista ARA-tuotantoon olisi mahdollista lisätä kaventamalla ARA-tonttien enimmäishintatason ja markkinahintatason välistä eroa siten, että vaatimus kohtuuhintaisuudesta katsotaan edelleen täyttyvän.  

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen pienentäminen kustannustehokkaasti vuokratalokohteessa
Thumb

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Joutsenmerkkiä tavoittelevan vuokrakerrostalo VAV Kaskelantie 1:n elinkaaren hiilijalanjäljen taso yhdessä kolmen muun VAV:n vuokrakerrostalon hiilijalanjälkien kanssa ja selvittää kohteiden hiilijalanjälkiä vertailemalla millaisin keinoin hiilijalanjälkeä voitaisiin pienentää tulevissa vuokratalokohteissa mahdollisimman pienellä kustannuksella mahdollisimman suuren kasvihuonekaasupäästövähennyksen saavuttamiseksi. Hiilijalanjälkilaskennan tulosten perusteella tarkemmalla tasolla tarkasteltiin muun muassa kohteissa esiintyviä ulkoseinätyyppejä, yläpohjatyyppejä sekä maalämmön käyttöä energialähteenä kaukolämmön sijaan. Lisäksi tarkasteltiin muutamien energiatehokkuutta parantavien vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta esimerkkikohteen E2018-lukuun, lasketun ostoenergian määrään sekä kasvihuonekaasupäästöihin. Näitä olivat tarpeenmukaisen huoneistokohtaisen ilmanvaihdon ohjauksen lisääminen, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen, ikkunan U-arvon, yläpohjan U-arvon, ulkoseinän U-arvon, alapohjan U-arvon ja ilmatiiveyden parantaminen sekä hajautettu huoneistokohtainen ilmanvaihto keskitetyn ilmanvaihdon sijaan. Tulosten perusteella suurin potentiaali päästövähennykselle löytyi maalämmön suosimisesta kaukolämmön sijaan. Edullisin hinta tonnin kasvihuonekaasupäästövähennykselle oli ilmanvaihdon toteuttamisella keskitetyn sijaan hajautettuna. Myös huoneistokohtaisella ilmanvaihdon ohjausmahdollisuudella ja LTO-vuosihyötysuhteen parantamisella voidaan saada huomattavat vähennykset rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen ja ratkaisut maksavat itsensä takaisin rakennuksen käytön aikana. Materiaalivalinnoissa tulosten perusteella kannattaa huomioida etenkin ulkoseinärakenteiden kasvihuonekaasupäästöt päätettäessä kohteeseen soveltuvaa seinäratkaisua. Sekä tutkimuskohteissa esiintyvissä kantavissa- että ei-kantavissa ulkoseinätyypeissä pienempipäästöiset seinärakenteet olivat myös investointikustannuksiltaan edullisimpia, jolloin päästövähennys olisi investointikustannusten osalta ilmaista. Yksittäisten ratkaisujen muutoksilla saatavat vähennykset rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin ovat pienehköjä, mutta useampien muutosten yhteisvaikutuksella saadaan aikaan näkyviä muutoksia. Pelkillä tuote- tai materiaalivalinnoilla ei vielä saavuteta kovinkaan suuria säästöjä. Oleellista on pyrkiä minimoimaan materiaalin määrää huomioimalla materiaalitehokkuus suunnittelussa ja rakentamisessa niin luonnonvarojen säästämisen kuin kasvihuonekaasupäästöjen minimoimisenkin näkökulmasta.

Homma Himaan
Thumb

Homma himaan -toimintamalli sai alkunsa, kun Helsingin kaupungin Oman muotoinen koti -hankkeen ympärille koottu työryhmä pohti keinoja asunnottomuuden ehkäisyyn. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka asunto ensin -periaate on hyvä, on työn merkitys myös keskeinen kokonaisvaltaisen elämänhallinnan kannalta. Syntyi ajatus palvelumallista, jonka kautta voisi saada asunnon ja samalla työn, jolla rahoittaa asumistaan. Rutiinien ja tulojen avulla asumisesta tulee suuremmalla todennököisyydellä pysyvää. Samoihin aikoihin julkistettiin Vuosisadan rakentajat -ideakilpailu, jossa haettiin ideoita tulevaisuuden nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Meille oli heti selvää, että palvelullamme olisi mahdollisuuksia nuorten haastavan asumistilanteen ratkaisussa. Laitoimme hakemusta sisään – ja pääsimme finaaliin. Idea sai nimen, Homma himaan, ja alkoi yli puolen vuoden urakka sen kehittämiseksi. Kilpailu ei poikinut meille rahoitusta, mutta olemme jatkaneet työskentelyä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hanketuella ja vapaaehtoisvoimin. Uskomme mallimme mahdollisuuksiin osana uutta asumiskulttuuria ja auttamassa nuoria onnistuneeseen asumiseen. Työn ja asumisen uusia tuulia ja niiden yhdistämistä pohtivat juuri nyt monet tahot Suomessa ja muualla maailmassa ja malleja on monia. Myös Homma himaan on herättänyt laajaa kiinnostusta ja olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja sekä kotimaasta että maailmalta. Homma himaan haluaa toimintamallina koota yhteen erilaisia tapoja toteuttaa asumisen ja työn yhdistelmiä. Siksi olemme koonneet tähän manuaaliin esimerkkejä vastaavasta toiminnasta ja omien kokeilujemme kautta saadut kokemukset. Esittelemme omien kokemustemme mukaan kootun Homma himaan -työkalupakin, jonka tarkoitus on nostaa esiin rakennuspalikoita, jotka mielestämme takaavat onnistuneen työn ja asumisen yhdistelmän nuorelle. Olemme myös eritelleet hyötyjä, joita toiminnasta syntyy kullekin mukana olevalle taholle. Vaikka toimivia tapoja on useita, Homma himaan -ajattelun ytimessä on aina kaksi asiaa: 1. Hyvän tekeminen naapureille tai laajemmin yhteisöön. Uskomme erilaisten ihmisten yhteen tuomisen olevan toimintamallin ydin. 2. Palvelumme on pomppulauta elämässä eteenpäin. Kun nuorella on asunto ja mielekkääksi koettua työtä ja tekemistä, muutkin asiat loksahtelevat paikoilleen. Toivomme, että tämä julkaisu inspiroi monia toimijoita edistämään uusia, joustavia asumis- ja työskentelytapoja, jotka sopivat erityisesti nuorille.

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.

Ara logo nega 0da8ee44d128d16843950ade81b40527aaa2db792be7aabb9e2e52441f7779cf

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi