52 KPL
Rajoituksista vapautuneet ARA-kohteet 2010–2020
Placeholder

Lataa julkaisu ARAn verkkosivuilta (siirry ara.fi:hin). Vuosina 2010–2019 rajoituksista vapautui 70 000 ARA-asuntoa. Suomen asuntomarkkinan kannalta on mielenkiintoista, mitä tälle asuntokannalle rajoituksista vapautumisen jälkeen tapahtuu. Nyt käsillä olevassa selvityksessä ARA halusi valottaa nykytilannetta myös 2010-luvulla vapautuneen kannan osalta. Tälle aikajaksolle erityistä on, että rajoituksista vapautuneista kohteista huomattava osuus on kuulunut sellaisille suurille yleishyödyllisille yhteisöille, jotka ovat luopuneet valtion tukeman vuokratuotannon rakentamisesta ja muuttaneet toimintaansa markkinaehtoiseksi asuntosijoitusyhtiöksi. Selvitys tuo hyvin esiin kasvavat alueelliset erot asuntomarkkinoilla. Kunkin alueen haasteet ovat omanlaisensa ja ratkaisuja tulee hakea paikallisista lähtökohdista. Kunnan pitkäjänteinen ja ennakoiva asuntopolitiikka on keskeisessä asemassa tasapainoisen asuntomarkkinan saavuttamiseksi. Yksi konkreettinen keino asuntokannan kehittämiseksi on rajoituksista vapauttaminen, jota selvityksen mukaan ARAtoimijat aikovat hakea tulevaisuudessakin ahkerasti. Selvitys nostaa esiin, miten erityisesti asuntojen ylitarjonnan alueilla näköpiirissä oleviin ongelmiin tulisi tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin myös ratkaisuvaihtoehtojen määrä on laajempi. Muutoin seurauksena voi olla epätaloudellisia ja asuntomarkkinoiden kannalta epäsuotuisia vaihtoehtoja

Muovin käytön vähentäminen asuntorakentamishankkeessa: Case Metsäkissa
Thumb

Tässä projektissa on tutkittu vähämuovisuutta työmaaolosuhteissa Premicon ja Lujatalon Metsäkissa-rakennushankkeen aikana. Lisäksi on haastateltu rakennusalan toimijoita vähämuovisuuden nykytilan selvittämiseksi. Tavoitteena on ollut ymmärtää: • Mitä keinoja rahoittajalla, tilaajalla ja rakennuttajalla on vaikuttaa vähämuovisuuteen? • Miten muovijätteen lajittelu toimii tällä hetkellä ja millä toimenpiteillä sitä pystytään parantamaan? • Mitä asioita ja näkökulmia case-hankkeen perusteella voidaan tuoda laajemminkin esille koko KIRA-alaa koskien? Työmaan keskeiset toimet vähämuovisuuden edistämiseksi ovat olleet lajitteluasteen asettaminen 70%:iin, henkilökunnan tarkempi koulutus, laaja materiaalivirtakaavio sekä erilliskeräysvälineet, muovien määrän ja lajien dokumentointi sekä työvaihekohtainen suunnittelu kierrätys huomioiden. Toimenpiteillä on pystytty nostamaan sekä lajittelu- että kierrätysastetta merkittävästi. Myös työmaan rakennusjätteen määrä on vähentynyt verrattuna verrokkityömaahan. Toimenpiteet ovat nostaneet kuljetus- ja lavavuokria, mutta laskeneet rakennusjätteistä aiheutuvia kustannuksia, pitäen kokonaiskustannukset suhteellisesti samalla tasolla verrokkityömaan kanssa. Osana projektia tehdyissä rakennusalan toimijoiden haastatteluissa nousi esiin selkeitä tarpeita liittyen vähämuovisuuteen ja kiertotalouteen. Datan kerääminen on keskeistä jotta voidaan luoda konkreettisia mittareita. Muovia toivotaan tarkasteltavan osana vähähiilisyyden kokonaisuutta ja yhteistyötä kaivataan, jotta kiertotalouden malleja saadaan toimimaan paremmin. Normiohjauksen sekä kannustinten odotetaan vauhdittavan siirtymää kiertotalouteen. Vähämuovisuus tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja yhteistyötä kaivataan materiaalivalmistajien ja toimittajien kanssa. Maankäyttö ja rakennuslaki tuo mahdollisesti konkreettisia työkaluja moniin näihin tarpeisiin lain uudistuksen yhteydessä.

Selvitys ARA-vuokra-asuntotarjouksista kieltäytymisistä pk-seudulla
Thumb

Pääkaupunkiseudulla on pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Toisaalta yhtenä pidempiaikaisena haasteena ARA-vuokra-asuntoja omistavilla organisaatioilla on tarjotuista vuokra-asunnoista kieltäytyminen. Asuntotarjouksista kieltäytymiset aiheuttavat vuokrataloyhtiöille ylimääräistä työtä, asuntojen vajaakäyttöä ja sen myötä kustannuksia, jotka vaikuttavat lopulta omakustannusvuokrien korotuksiin. Tämän selvityksen tavoitteena olikin tuottaa tietoa asuntotarjousten vastaanottamisen prosessista ja asuntotarjouksista kieltäytymisen syistä. Selvitys kohdistui viiteen suureen pääkaupunkiseudulla toimivaa ARA-vuokra-asuntoja välittävään toimijaan, jotka ovat Helsingin kaupunki, Espoon Asunnot Oy, VAV Asunnot Oy, Kiinteistö Oy M2 Kodit ja Asuntosäätiö. Tietoa kieltäytymisten syistä kerättiin toimijoilta kerättyjen tilastojen sekä asuntotarjouksista kieltäytyneille suunnatun kyselyn ja haastattelujen perusteella. Selvityksen perusteella yleisimmät syyt kieltäytymisten takana ovat asunnon sijainti, asunnon saanti muualta, asunnon kunto ja varustelutaso sekä asuinalueen huono maine. Huomioitavaa myös on, että huomattava määrä asuntotarjouksia päättyy siihen, että asunnonhakijaan ei saada yhteyttä. Asunnon hakijat näkivät asuntotarjousprosessissa parannettavaa mm. asuntohakemusten alueellisessa kohdennettavuudessa, asuntotarjousten ajankohdan ennakoitavuudessa sekä tiedonsaannissa tarjotun asunnon ominaisuuksista. Selvityksen mukaan hakijat tarvitsisivat  enemmän tietoa ARA-asuntotarjonnasta sekä ARA-asukasvalinnan kriteereistä. Selvityksessä esitetäänkin kehittämisehdotuksia asuntotarjouksista kieltäytymisten vähentämiseksi.    

Yhteinen arki - Opas ikääntyneiden yhteisölliseen asumiseen
Thumb

Viimeisen vuosikymmenen aikana ikääntyneiden asumista on tarkasteltu useissa raporteissa ja selvityksissä. Uudenlaisia, yhteisöllisyyttä korostavia asumisratkaisuja on kehitetty eri puolilla Suomea. Hajallaan olevaa tietoa ja osaamista on tärkeä koota ja viedä käytäntöön jo olemassa oleviin yhteisöllisiin taloihin ja ottaa huomioon uusien asumiskohteiden suunnittelussa. Kokemukset näkyviksi – yhteisöllisen asumisen hyvät käytännöt ja solmukohdat -hankkeessa (2020) kerättiin yhteisöllisen asumisen hyviä toimintatapoja ja haasteita sitä toteuttavilta toimijoilta. Tavoitteena oli tuoda esiin yhteisöllisen asumisen polun eri vaiheisiin liittyviä hyviä käytäntöjä ja haasteita sekä selvittää, millaisista rakennuspalikoista yhteisöllisyys eri yhteisöllisen asumisen kohteissa muodostuu niin asukkaiden kuin työntekijöiden näkökulmista. Hankkeen havaintoja koottiin yhteen yhteisöllisen asumisen toteuttajien sekä asukkaiden tueksi. Oppaan neljä tapausesimerkkiä (ks. liite sivu 72) ovat luonteeltaan erilaisia: jotkut ovat yksittäisiä taloja, toiset muodostavat kokonaisen korttelin; osa sisältää vain yhdenlaista asumista ja osa koostuu yhdistelmistä erilaisia asumisen muotoja. Yhteisinä tekijöinä ovat asukkaiden ikä, yli 55-vuotiaat, sekä tavoite yhteisöllisyyden edistämiseen. Kokemuksia yhteisöllisestä asumisesta on kartoitettu tapausesimerkkikohteiden asukkailta, työntekijöiltä ja kaupunkien edustajilta. Asukkaiden kokemuksia kerättiin kyselyllä, johon saatiin yhteensä 432 vastausta eri asumiskohteista. Kyselyllä pyrittiin selvittämään asumiskohteiden parhaita puolia ja kehittämiskohteita yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tapausesimerkkikohteiden työntekijöitä ja kaupungin edustajia haastateltiin heidän kokemuksistaan yhteisöllisestä asumisesta. Hyviä käytäntöjä ja haasteita pohdittiin vielä työpajassa, jossa osallistujat pääsivät vaihtamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan.

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.


Saavutettavuus
Ara logo nega

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi