ARA käynnisti tammikuussa 2015 selvityksen vuosina 2012–2014 valmistuneiden erityisryhmäkohteiden suunnittelun ja toteutuksen onnistumisesta. Kohteiksi valittiin ARAn toimesta 20 kehitysvammaisille tarkoitettua kohdetta ja 20 vanhuskohdetta. Vanhuskohteista 10 oli tarkoitettu muistisairaille vanhuksille ja 10 huonokuntoisille vanhuksille. Osassa vanhuskohteita oli ryhmäkoteja molemmille vanhusryhmille. Kohteiden valinnan perusteena oli valmistumisajankohta, maantieteellinen sijainti ja kohteiden koko. Valintaa tehtiin myös siten, että kiinteistön omistajissa tuli riittävästi hajontaa. Selvitys toteutettiin ARAn kehittämisrahoitushankkeena ja sen toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Ramboll Management Consulting Oy ja heidän kumppaninaan toiminut Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa erityisryhmäkohteiden onnistuneista ja kehittämistä vaativista asioista, joiden perusteella ARA ja hankkeiden toteuttajat voisivat parantaa tulevien hankkeiden laatua.  Siirry lukemaan raportti tästä linkistä.

Monet ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, asumisen ja työn monipaikkaistuminen, kaupungistuminen sekä digitalisaatio muuttavat parhaillaan Suomen kuntien toimintaympäristöä. Muutokset aiheuttavat haasteita väestönkehityksen ja asuntokantatarpeen ennakoinnille, jota tarvitaan kunnan eri toimintojen ja palveluiden suunnittelun tueksi. Tässä raportissa esitellään Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen (ARA) yhteistyönä tuotettu väestön ja asuntotarpeen ennustemalli KASSU. Malli on avoimeen lähdekoodiin perustuva paikkatietopohjainen työkalu, jolla voidaan ennustaa väestön kehitystä ja asuntotarvetta kunnan eri osa-alueilla. Työkalu tuottaa menneeseen kehitykseen pohjautuvan trendiennusteen automaattisesti. Tämän lisäksi käyttäjällä on mahdollisuus muokata ennusteen muuttujia ja muodostaa vaihtoehtoisia skenaarioita alueen kehityksestä. Työkalu on saatavilla avoimena R-lähdekoodina. Vuosina 2020–2023 mallia on testattu ja kehitetty useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa kuntien ja seutujen kanssa, ja hankkeiden tuloksia esitellään tässä raportissa. Kehitystyön ohessa selvitettiin myös kuntien tietotarpeita väestö- ja asuntotarve-ennustamiseen liittyen. Kyselyiden mukaan kuntien toimijat kokivat kuntaa tarkemmat väestö- ja asuntokantaennusteet tärkeiksi tulevaisuuden haasteisiin varautumisen kannalta. Malli ja sen hyödyntäminen sisältää joitakin rajoitteita. Väestöennusteen osalta esimerkiksi alueellisen muuttoliikkeen arviointi on haastavaa johtuen suurista vuosittaisista vaihteluista. Tämän lisäksi etenkin asuntokannan mallintaminen on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi, sillä siihen vaikuttaa tekijöitä, joita ei pystytä luotettavasti arvioimaan nykyisistä rekistereistä, esimerkkinä tyhjien asuntojen vaikutus, monipaikkaisuus tai kausiasuminen. Laskentamalli on kuitenkin haluttu avata tässä vaiheessa kehitystyötä kaikkien hyödynnettäväksi ja jatkokehitettäväksi. Siirry Helda-julkaisuarkistoon lataamaan verkkojulkaisu tästä linkistä.

Selvitys kuvaa sitä, miten rakentamisen suhdannetilanteet ovat vaihdelleet, miten ARA-tuotanto on käyttäytynyt eri suhdanteissa sekä miten ARAn tavoitteet ovat toteutuneet. ARA-tuotanto on sopeutunut asuntorakentamisen suhdanteisiin pääosin hyvin. Rakentamisen kysynnän mukaan vaihtelevat hintasuhdanteet vaikeuttivat ARA-tuotantoa eniten vuosina 2021 ja 2022. Siirry lataaman selvitys tästä linkistä.

Selvityksen tavoitteena on kartoittaa kehitysvammaisten ihmisten asumis- ja laitostilannetta sekä yksilöllistä asumisen ja yhdenvertaisuuden toteutumista heidän asumisessaan vuoden 2023 alussa ja tulevina vuosina. Selvityksessä on arvioitu tilannetta kehitysvammaisten henkilöiden asumisesta suhteessa YK:n vammaissopimukseen ja vammaispalvelulakiin. Suomen vuonna 2016 ratifioiman YK:n vammaissopimuksen keskeiset periaatteet ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Selvityksessä käytetään arviointikriteereinä YK:n vammaissopimuksen 19 artiklan mukaista kehikkoa, jossa määritellään keskeiset elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yhteisössä koskevat periaatteet. Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa esteitä näiden toteutumiselle. Lakiuudistuksella pyritään myös tukemaan vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvaamaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Näitä teemoja kartoitetaan sen selvittämiseksi, millaisilla asumisratkaisuilla vastataan yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palveluiden tavoitteeseen. Selvityksessä arvioidaan, millaisia kehittämistarpeita on kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalveluiden toteuttamisessa. Lopussa esitetään valtiolle, kunnille ja hyvinvointialueille kehittämisehdotuksia tarpeisin vastaamiseksi.

Mallikerrostalo eli Make-talo 2.0 on Helsingin asuntotuotannon tavoitteisiin soveltuva, joustava puinen asuinkerrostalon konsepti. Kehityshankkeen tavoitteena oli suunnitella ja jatkossa toteuttaa kustannustehokas, kestävä ja kaunis puukerrostalo, jota voidaan monistaa ja varioida erityisesti helsinkiläisille täydennysrakentamistonteille. Hankeen pohjana on asuntotuotannossa vuosina 2014–2016 kehitetty ja vuonna 2019 rakennettu Make-kerrostalo, jonka peruskonseptia on kehitetty puurakentamiseen ja nykymääräyksiin soveltuvaksi. Make-talo 2.0 -hankkeen avulla on mahdollista lisätä puurakentamisen määrää ja osuutta Helsingin asuntotuotannossa sekä Helsingin kerrostalorakentamisessa yleensä ja sitä kautta myös vähentää rakentamisen päästöjä. Hankkeen toisena tavoitteena on kehittää monistettava konsepti, joka edistää täydennysrakentamishankkeiden suunnittelu- ja rakennuttamisprosessien sujuvuutta ja parantaa hankekooltaan pienten täydennysrakentamishankkeiden toteutusmahdollisuuksia. Hankkeeseen on osallistunut monialainen suunnittelutyöryhmä, kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijoita sekä Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium. Kommentteja on saatu suunnittelun luonnosvaiheessa myös puutuoteteollisuuden edustajilta. Mallikerrostalo on suunniteltu useisiin eri puurakennejärjestelmiin sopivaksi. Standardisoimalla tyyppitalon rakennusosia ja suunnitteluohjeita pyritään lisäämään puurakentamisen helppoutta ja houkuttelevuutta rakentajien ja urakoitsijoiden näkökulmasta ja sitä kautta lisäämään laadukkaita ja taloudellisia toteutuksia. Yhteistyö Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kanssa mahdollistaa mallikerrostalon oppien hyödyntämisen myös Helsinkiä laajemmin. Laadukkaalle, helposti toteutettavalle ja vähäpäästöiselle kerrostalolle voi löytyä käyttökohteita muillakin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kehityshankkeen tuloksena on uusi, avoimesti julkaistava kerrostalokonsepti, sen viitesuunnitelma sekä suunnitteluohjeistus.

Tämän selvitystyön tavoitteena on arvioida kiertotalouden nykytilannetta Suomessa sekä esittää suosituksia kiertotalouden edistämiseksi ARA-hankkeissa. Hankkeen tavoitteena on: • Käydä läpi kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät kansalliset tavoitteet • Määritellä kiertotalouteen liittyvät keskeiset käsitteet • Arvioida sitä, miten ARAn tulee ottaa huomioon kiertotalous tulevissa hankkeissa • Kuvata, miten ARA-hankkeeseen ryhtyvän tulee ottaa huomioon kiertotalous Hankkeessa on keskitytty nykytilanteeseen ja rakentamisen sektorille, rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön sekä uudisrakentamisen hukkamateriaaleihin ja kierrätykseen. Hanke koskee asuinkerrostaloja, ja tarkastelu on materiaaliriippumaton. Selvitystyön ovat toteuttaneet Kimmo Rönkä Rönkä Consulting Oy:stä ja Petri Salmi Spolia Design Oy:stä. Työtä on ohjannut yliarkkitehti Vesa Ijäs ARAsta.