40 KPL
Selvitys ARA-tuotantoon luovutettavien tonttien hinnanmäärittelystä
Thumb

Tämä työ on tehty kevään 2018 aikana taustaselvitykseksi ARA-tonttien hinnoittelun kehittämistä varten. Selvityksen on tehnyt Newsec Valuation Oy (Newsec) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toimeksiannosta. Työssä on selvitetty 32 kasvukeskuskunnan ja kahdeksan maakuntien keskuskunnan tontin hinnanmääritysmenettelyitä luovutettaessa tontteja ARA-tuotantoon. Saatujen tulosten perusteella on esitetty kehittämisehdotuksia, miten ARAssa jatkossa voitaisiin määritellä tontille kohtuullinen ARA-hinta. ARA-tonttien hinnoittelu toteutetaan sekä yksittäisenä tonttihinnoitteluna että osassa kunnista tonttihinta-vyöhykkeeseen perustuvana hinnoitteluna. Lähtökohtaisesti tonttihintavyöhykkeisiin perustuvassa hinnoittelussa kalleimpien alueiden kuten keskusta-alueiden enimmäishinnat on määritetty tonttikohtaisesti ja keskusta-alueiden ulkopuolella olevat tontit vyöhykekohtaisiin enimmäishintoihin perustuen. Tontin sijaitessa keskustan ulkopuolella hinnoittelutavan ei nähty vaikuttavan tontin enimmäishintaan. Tonttihintavyöhykkeissä nähtiin tärkeänä seudullinen yhteneväisyys. Kunnat näkivät mahdollisena ns. ARA- ja markkinahintavyöhykkeiden yhdistämisen. Keskusta-alueiden ulkopuolella ARA-tonttien enimmäishintojen arvioitiin olevan noin 65 – 80 % markkinahintatasosta. ARA-tonttien enimmäishintataso suhteessa markkinahintatasoon tulee kuitenkin arvioida seutu- ja vyöhykekohtaisesti. Tonttien hinnoittelussa haasteita niin kuntien kuin ARAn näkökulmista tuovat keskusta-alueilla sijaitsevien tonttien markkinahintojen ja ARA-hintojen välinen huomattava ero. Kuntien näkökulmasta tonttien luovuttamista ARA-tuotantoon olisi mahdollista lisätä kaventamalla ARA-tonttien enimmäishintatason ja markkinahintatason välistä eroa siten, että vaatimus kohtuuhintaisuudesta katsotaan edelleen täyttyvän.  

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen pienentäminen kustannustehokkaasti vuokratalokohteessa
Thumb

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Joutsenmerkkiä tavoittelevan vuokrakerrostalo VAV Kaskelantie 1:n elinkaaren hiilijalanjäljen taso yhdessä kolmen muun VAV:n vuokrakerrostalon hiilijalanjälkien kanssa ja selvittää kohteiden hiilijalanjälkiä vertailemalla millaisin keinoin hiilijalanjälkeä voitaisiin pienentää tulevissa vuokratalokohteissa mahdollisimman pienellä kustannuksella mahdollisimman suuren kasvihuonekaasupäästövähennyksen saavuttamiseksi. Hiilijalanjälkilaskennan tulosten perusteella tarkemmalla tasolla tarkasteltiin muun muassa kohteissa esiintyviä ulkoseinätyyppejä, yläpohjatyyppejä sekä maalämmön käyttöä energialähteenä kaukolämmön sijaan. Lisäksi tarkasteltiin muutamien energiatehokkuutta parantavien vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta esimerkkikohteen E2018-lukuun, lasketun ostoenergian määrään sekä kasvihuonekaasupäästöihin. Näitä olivat tarpeenmukaisen huoneistokohtaisen ilmanvaihdon ohjauksen lisääminen, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen, ikkunan U-arvon, yläpohjan U-arvon, ulkoseinän U-arvon, alapohjan U-arvon ja ilmatiiveyden parantaminen sekä hajautettu huoneistokohtainen ilmanvaihto keskitetyn ilmanvaihdon sijaan. Tulosten perusteella suurin potentiaali päästövähennykselle löytyi maalämmön suosimisesta kaukolämmön sijaan. Edullisin hinta tonnin kasvihuonekaasupäästövähennykselle oli ilmanvaihdon toteuttamisella keskitetyn sijaan hajautettuna. Myös huoneistokohtaisella ilmanvaihdon ohjausmahdollisuudella ja LTO-vuosihyötysuhteen parantamisella voidaan saada huomattavat vähennykset rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen ja ratkaisut maksavat itsensä takaisin rakennuksen käytön aikana. Materiaalivalinnoissa tulosten perusteella kannattaa huomioida etenkin ulkoseinärakenteiden kasvihuonekaasupäästöt päätettäessä kohteeseen soveltuvaa seinäratkaisua. Sekä tutkimuskohteissa esiintyvissä kantavissa- että ei-kantavissa ulkoseinätyypeissä pienempipäästöiset seinärakenteet olivat myös investointikustannuksiltaan edullisimpia, jolloin päästövähennys olisi investointikustannusten osalta ilmaista. Yksittäisten ratkaisujen muutoksilla saatavat vähennykset rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin ovat pienehköjä, mutta useampien muutosten yhteisvaikutuksella saadaan aikaan näkyviä muutoksia. Pelkillä tuote- tai materiaalivalinnoilla ei vielä saavuteta kovinkaan suuria säästöjä. Oleellista on pyrkiä minimoimaan materiaalin määrää huomioimalla materiaalitehokkuus suunnittelussa ja rakentamisessa niin luonnonvarojen säästämisen kuin kasvihuonekaasupäästöjen minimoimisenkin näkökulmasta.

Homma Himaan
Thumb

Homma himaan -toimintamalli sai alkunsa, kun Helsingin kaupungin Oman muotoinen koti -hankkeen ympärille koottu työryhmä pohti keinoja asunnottomuuden ehkäisyyn. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka asunto ensin -periaate on hyvä, on työn merkitys myös keskeinen kokonaisvaltaisen elämänhallinnan kannalta. Syntyi ajatus palvelumallista, jonka kautta voisi saada asunnon ja samalla työn, jolla rahoittaa asumistaan. Rutiinien ja tulojen avulla asumisesta tulee suuremmalla todennököisyydellä pysyvää. Samoihin aikoihin julkistettiin Vuosisadan rakentajat -ideakilpailu, jossa haettiin ideoita tulevaisuuden nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Meille oli heti selvää, että palvelullamme olisi mahdollisuuksia nuorten haastavan asumistilanteen ratkaisussa. Laitoimme hakemusta sisään – ja pääsimme finaaliin. Idea sai nimen, Homma himaan, ja alkoi yli puolen vuoden urakka sen kehittämiseksi. Kilpailu ei poikinut meille rahoitusta, mutta olemme jatkaneet työskentelyä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hanketuella ja vapaaehtoisvoimin. Uskomme mallimme mahdollisuuksiin osana uutta asumiskulttuuria ja auttamassa nuoria onnistuneeseen asumiseen. Työn ja asumisen uusia tuulia ja niiden yhdistämistä pohtivat juuri nyt monet tahot Suomessa ja muualla maailmassa ja malleja on monia. Myös Homma himaan on herättänyt laajaa kiinnostusta ja olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja sekä kotimaasta että maailmalta. Homma himaan haluaa toimintamallina koota yhteen erilaisia tapoja toteuttaa asumisen ja työn yhdistelmiä. Siksi olemme koonneet tähän manuaaliin esimerkkejä vastaavasta toiminnasta ja omien kokeilujemme kautta saadut kokemukset. Esittelemme omien kokemustemme mukaan kootun Homma himaan -työkalupakin, jonka tarkoitus on nostaa esiin rakennuspalikoita, jotka mielestämme takaavat onnistuneen työn ja asumisen yhdistelmän nuorelle. Olemme myös eritelleet hyötyjä, joita toiminnasta syntyy kullekin mukana olevalle taholle. Vaikka toimivia tapoja on useita, Homma himaan -ajattelun ytimessä on aina kaksi asiaa: 1. Hyvän tekeminen naapureille tai laajemmin yhteisöön. Uskomme erilaisten ihmisten yhteen tuomisen olevan toimintamallin ydin. 2. Palvelumme on pomppulauta elämässä eteenpäin. Kun nuorella on asunto ja mielekkääksi koettua työtä ja tekemistä, muutkin asiat loksahtelevat paikoilleen. Toivomme, että tämä julkaisu inspiroi monia toimijoita edistämään uusia, joustavia asumis- ja työskentelytapoja, jotka sopivat erityisesti nuorille.

Taajamasta palvelutaajamaksi. Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut -tutkimushanke
Thumb

Ikääntyneen väestön määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi. Erityisiä haasteita asettaa tiukentuva julkinen talous ja palveluiden sekä hoidon tarpeen lisääntyminen. Asumisen keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin heikentää pienten maaseututaajamien ja haja-asutusalueiden elinvoimaa ja palveluita. Tavoitteena kuitenkin on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään ja saisivat tarvitsemansa hoitopalvelut kotiinsa. Miten tässä muuttuvassa tilanteessa luodaan selviämispolku taantuville taajamille ja toisaalta, miten kasvukeskuksissa ikääntyneiden asumisen ja palveluiden tulisi sijoittua, jotta palvelut hyödyttäisivät myös muita kaupunkilaisia?  Näitä kysymyksiä pohdittiin  Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut-tutkimushankkeessa. Siinä olivat mukana Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusinstituutin lisäksi kuntia, kaupunkeja, sairaanhoitopiirejä ja yrityksiä sekä ARA. Tutkimushankkeessa selvitettiin mm. 9 arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun liittyvän diplomityön avulla muutamien kaupunkien (Helsinki, Porvoo, Raisio, Rauma, Tampere ja Vantaa) ja kuntien (Inari, Lapinjärvi) tapausten kautta yleisemminkin sovellettavia ratkaisuja niin keskustojen palvelukortteliksi kuin ikäystävälliseksi taajamaksi.  Tämä julkaisu esittää diplomitöiden tulokset, ja niiden pohjalta syntynyttä pohdintaa tulevaisuuden suunnasta. Suunnittelukohteiden koko vaihteli Helsingin Vuosaaren urbaanista palvelukeskuksesta Inarin kunnan keskustan tarkasteluun ikäystävällisyyden kannalta. Hankkeen aikana syntyneet konkreettiset asuntosuunnittelun ratkaisuehdotukset ovat avaus uusille monipuolisille asumisratkaisuille. Ne ovat toteutettavuudeltaan sellaisia, joita ARA voi rahoittaa investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Konsepteja voidaan soveltaa erikokoisiin kaupunkeihin ja kuntiin, ja niitä voidaan myös yhdistellä ja kehittää eteenpäin.  

Jaetut tilat
Thumb

Tutkimuksessa selvitettiin yksinasujien näkemyksiä yhteistiloista sekä uusista asumismalleista, jotka perustuvat eri tavoin jaettuihin asumisen tiloihin. Taustalla on kolme ajankohtaista teemaa: yksinasumisen yleistyminen, vuokra-asuminen ja asuintilojen jakaminen. Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen kohdekartoitus ja asukaskysely. Niiden pohjalta kehitettiin suunnittelupeli, jota hyödynnettiin asukasilloissa tilan jakamiseen liittyvien preferenssien  selvittämiseen. Kartoitus sisältää 12 asumisratkaisua, joissa yhteistiloja on tuotu innovatiivisella tavalla osaksi asumista. Kohteet esitellään nelikentässä, jonka akselit ovat käyttötavan yksityisyys tai yhteisöllisyys sekä ratkaisun tilakeskeisyys tai palvelukeskeisyys. Yhteistilakiinnostusta mittaavan kyselyn kohteena olivat VAV Asunnot Oy:n vuokra-asunnoissa asuvat vantaalaiset yksinasujat. Vastaukset antoivat melko valoisan kuvan kiinnostuksesta asumisen jaettuja tiloja kohtaan. Toisaalta kiinnostus oli polarisoitunutta. Yhteistiloja usein käyttävät suhtautuivat niihin positiivisimmin. Tilojen hallinnoinnissa ja saavutettavuudessa on kuitenkin parantamisen varaa. Uusien asuintalojen yhteistilojen suunnittelun kannalta tulokset kertovat asukkaiden talokohtaisen segmentoinnin tarpeellisuudesta. Asumisen jaetuille tiloille löytyy käyttäjäryhmä. Kaikkia yhteistilat eivät kuitenkaan kiinnosta. Asukasilloissa käsiteltiin pelimenetelmän avulla asumismallia, jossa asuminen muodostuu asunnosta ja eri tavoin jaetuista tiloista, jotka voivat sijaita joko omassa kerroksessa, kerrostalossa tai korttelissa. Pelissä oli mukana taloudellinen muuttuja, joten sillä voitiin jäljitellä todellisia asumisvalintoja. Tulokset kertovat erilaisista asukasprofiileista suhteessa jaettuun tilaan. Pelissä valitut yhteistilat esitellään niiden esiintyvyyden perusteella. Lisäksi esitetään luonteeltaan samankaltaisista tiloista muodostetut ”tilaniput”, joita voidaan käyttää suunnittelussa. Lopuksi pohditaan jaettujen tilojen kehittämiseen ja tutkimukseen liittyviä haasteita asumispreferenssien näkökulmasta, annetaan suosituksia tilojen näkyväksi tekemisestä ja saavutettavuudesta sekä esitetään kehitysideoita peruskorjausikään tulleiden lähiöiden yhteistilojen uudistamisesta. Tutkimuksen perusteella jaettuja tiloja sisältävät asumismallit kiinnostavat yksinasujia, jos tarjolla on omiin tarpeisiin vastaavaa tilaa, tilojen käyttö on edullista ja helppoa, tilat ovat hyvin varusteltuja, siistejä ja kauniita sekä sijaitsevat sopivissa paikoissa ja niiden käyttötavoista on sopimus. Jaetut tilat mahdollistavat myös positiivisia naapurisuhteita.

Selvitys mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuntokannan tilasta ja asumista tukevista palveluista
Thumb

Selvityksen tehtävänä oli kartoittaa mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumisyksiköiden nykytilaa koko maan osalta sekä tarkastella tarkemmin Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpide-ohjelmassa 2016-2019 (AUNE) mukana olevien kaupunkien (Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Kuopio, Lahti, Pori ja Jyväskylä) mielenterveyskuntoutujien asumisen ja arjen tuen tarvetta sekä olemassa olevia arjen tuen palveluja. Menetelminä olivat kyselyt ja ryhmähaastattelut. Tulosten mukaan asumisyksiköissä on paljon kehitettävää, jotta päästäisiin erityisryhmien asumisen laatusuositusten tasolle. Kuntoutujat asuvat useammin huoneissa kuin tavanomaisissa asunnoissa, ja osassa yksiköistä on alle 10 neliön huoneita. Osa yksiköistä on asukasmärältään suuria, ja usean erityisryhmän sekayksiköt ovat yleisiä. Yksiköissä on paljon laitosmaisia piirteitä kuten yhteisiä toimintoja ja rajoittavia sääntöjä. Osa yksiköistä sijaitsee kaukana palveluista huonojen kulkuyhteyksien päässä. Kiinteistökanta on melko nuorta. Yksiköiden edustajat arvioivat kaksi kolmasosaa kiinteistöistä hyväkuntoisiksi. Peruskorjauksia on tehty yli puolessa yksiköistä ja tarvetta tähän olisi runsaassa kolmasosassa yksiköistä. Suunnitellut korjaukset ovat laajennuksia, jotka kasvattavat asukasmääriä ja yksikkökokoja. Lisäksi muutetaan asukashuoneita asunnoiksi. Asumispalvelujärjestelmä on edelleen portaittainen, sillä vain 17 %:ssa yksiköistä asunto on asukkaan pysyvä koti, josta ei tarvitse muuttaa tuen tarpeen vähetessä. AUNE-kaupungeissa ihmisryhmiin perustuva asumisen kehittäminen on ongelmallista eri sektorien vähäisen yhteistyön ja erilaisten kirjaustapojen vuoksi. Ryhmien sijasta pitäisi lähteä asiakkaiden tuen tarpeista. Väliinputoajaryhmiä ovat päihteitä käyttävät mielenterveyskuntoutujat ja ikääntyneet, jotka tarvitsevat aktiivisen kuntoutuksen sijaan vanhuspalveluja. Tavallisessa asuntokannassa asuville tarvittaisiin kevyttä ja ketterästi joustavaa kotiin vietävää tukea ja tukihenkilöitä jo ennen kuin mielenterveysongelmat tulevat esiin asumisen ongelmina. Asumispalvelujärjestelmä on hyvin yksikkövaltainen ja perustuu suureksi osaksi ostopalveluille. Kaupungeissa pyritään kehittämään asumispalvelujärjestelmää kohti tavallista asumista. Muutos on kuitenkin hidasta, ja se tapahtuu ennen kaikkea toiminnallisesti lisäämällä kaupunkien omaa palvelutarpeen arviointia ja tehostamalla yksiköiden kuntouttamisvaatimuksia. Kaupungeissa tarvitaan poliittista tahtoa ja uskallusta keventää asumispalvelujärjestelmää myös rakenteellisesti. Tämän onnistumisesta on olemassa hyviä käytännön esimerkkejä.

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.

Ara logo nega 0da8ee44d128d16843950ade81b40527aaa2db792be7aabb9e2e52441f7779cf

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi