38 KPL
Homma Himaan
Thumb

Homma himaan -toimintamalli sai alkunsa, kun Helsingin kaupungin Oman muotoinen koti -hankkeen ympärille koottu työryhmä pohti keinoja asunnottomuuden ehkäisyyn. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka asunto ensin -periaate on hyvä, on työn merkitys myös keskeinen kokonaisvaltaisen elämänhallinnan kannalta. Syntyi ajatus palvelumallista, jonka kautta voisi saada asunnon ja samalla työn, jolla rahoittaa asumistaan. Rutiinien ja tulojen avulla asumisesta tulee suuremmalla todennököisyydellä pysyvää. Samoihin aikoihin julkistettiin Vuosisadan rakentajat -ideakilpailu, jossa haettiin ideoita tulevaisuuden nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Meille oli heti selvää, että palvelullamme olisi mahdollisuuksia nuorten haastavan asumistilanteen ratkaisussa. Laitoimme hakemusta sisään – ja pääsimme finaaliin. Idea sai nimen, Homma himaan, ja alkoi yli puolen vuoden urakka sen kehittämiseksi. Kilpailu ei poikinut meille rahoitusta, mutta olemme jatkaneet työskentelyä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hanketuella ja vapaaehtoisvoimin. Uskomme mallimme mahdollisuuksiin osana uutta asumiskulttuuria ja auttamassa nuoria onnistuneeseen asumiseen. Työn ja asumisen uusia tuulia ja niiden yhdistämistä pohtivat juuri nyt monet tahot Suomessa ja muualla maailmassa ja malleja on monia. Myös Homma himaan on herättänyt laajaa kiinnostusta ja olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja sekä kotimaasta että maailmalta. Homma himaan haluaa toimintamallina koota yhteen erilaisia tapoja toteuttaa asumisen ja työn yhdistelmiä. Siksi olemme koonneet tähän manuaaliin esimerkkejä vastaavasta toiminnasta ja omien kokeilujemme kautta saadut kokemukset. Esittelemme omien kokemustemme mukaan kootun Homma himaan -työkalupakin, jonka tarkoitus on nostaa esiin rakennuspalikoita, jotka mielestämme takaavat onnistuneen työn ja asumisen yhdistelmän nuorelle. Olemme myös eritelleet hyötyjä, joita toiminnasta syntyy kullekin mukana olevalle taholle. Vaikka toimivia tapoja on useita, Homma himaan -ajattelun ytimessä on aina kaksi asiaa: 1. Hyvän tekeminen naapureille tai laajemmin yhteisöön. Uskomme erilaisten ihmisten yhteen tuomisen olevan toimintamallin ydin. 2. Palvelumme on pomppulauta elämässä eteenpäin. Kun nuorella on asunto ja mielekkääksi koettua työtä ja tekemistä, muutkin asiat loksahtelevat paikoilleen. Toivomme, että tämä julkaisu inspiroi monia toimijoita edistämään uusia, joustavia asumis- ja työskentelytapoja, jotka sopivat erityisesti nuorille.

Taajamasta palvelutaajamaksi. Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut -tutkimushanke
Thumb

Ikääntyneen väestön määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi. Erityisiä haasteita asettaa tiukentuva julkinen talous ja palveluiden sekä hoidon tarpeen lisääntyminen. Asumisen keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin heikentää pienten maaseututaajamien ja haja-asutusalueiden elinvoimaa ja palveluita. Tavoitteena kuitenkin on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään ja saisivat tarvitsemansa hoitopalvelut kotiinsa. Miten tässä muuttuvassa tilanteessa luodaan selviämispolku taantuville taajamille ja toisaalta, miten kasvukeskuksissa ikääntyneiden asumisen ja palveluiden tulisi sijoittua, jotta palvelut hyödyttäisivät myös muita kaupunkilaisia?  Näitä kysymyksiä pohdittiin  Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut-tutkimushankkeessa. Siinä olivat mukana Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusinstituutin lisäksi kuntia, kaupunkeja, sairaanhoitopiirejä ja yrityksiä sekä ARA. Tutkimushankkeessa selvitettiin mm. 9 arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun liittyvän diplomityön avulla muutamien kaupunkien (Helsinki, Porvoo, Raisio, Rauma, Tampere ja Vantaa) ja kuntien (Inari, Lapinjärvi) tapausten kautta yleisemminkin sovellettavia ratkaisuja niin keskustojen palvelukortteliksi kuin ikäystävälliseksi taajamaksi.  Tämä julkaisu esittää diplomitöiden tulokset, ja niiden pohjalta syntynyttä pohdintaa tulevaisuuden suunnasta. Suunnittelukohteiden koko vaihteli Helsingin Vuosaaren urbaanista palvelukeskuksesta Inarin kunnan keskustan tarkasteluun ikäystävällisyyden kannalta. Hankkeen aikana syntyneet konkreettiset asuntosuunnittelun ratkaisuehdotukset ovat avaus uusille monipuolisille asumisratkaisuille. Ne ovat toteutettavuudeltaan sellaisia, joita ARA voi rahoittaa investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Konsepteja voidaan soveltaa erikokoisiin kaupunkeihin ja kuntiin, ja niitä voidaan myös yhdistellä ja kehittää eteenpäin.  

Jaetut tilat
Thumb

Tutkimuksessa selvitettiin yksinasujien näkemyksiä yhteistiloista sekä uusista asumismalleista, jotka perustuvat eri tavoin jaettuihin asumisen tiloihin. Taustalla on kolme ajankohtaista teemaa: yksinasumisen yleistyminen, vuokra-asuminen ja asuintilojen jakaminen. Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen kohdekartoitus ja asukaskysely. Niiden pohjalta kehitettiin suunnittelupeli, jota hyödynnettiin asukasilloissa tilan jakamiseen liittyvien preferenssien  selvittämiseen. Kartoitus sisältää 12 asumisratkaisua, joissa yhteistiloja on tuotu innovatiivisella tavalla osaksi asumista. Kohteet esitellään nelikentässä, jonka akselit ovat käyttötavan yksityisyys tai yhteisöllisyys sekä ratkaisun tilakeskeisyys tai palvelukeskeisyys. Yhteistilakiinnostusta mittaavan kyselyn kohteena olivat VAV Asunnot Oy:n vuokra-asunnoissa asuvat vantaalaiset yksinasujat. Vastaukset antoivat melko valoisan kuvan kiinnostuksesta asumisen jaettuja tiloja kohtaan. Toisaalta kiinnostus oli polarisoitunutta. Yhteistiloja usein käyttävät suhtautuivat niihin positiivisimmin. Tilojen hallinnoinnissa ja saavutettavuudessa on kuitenkin parantamisen varaa. Uusien asuintalojen yhteistilojen suunnittelun kannalta tulokset kertovat asukkaiden talokohtaisen segmentoinnin tarpeellisuudesta. Asumisen jaetuille tiloille löytyy käyttäjäryhmä. Kaikkia yhteistilat eivät kuitenkaan kiinnosta. Asukasilloissa käsiteltiin pelimenetelmän avulla asumismallia, jossa asuminen muodostuu asunnosta ja eri tavoin jaetuista tiloista, jotka voivat sijaita joko omassa kerroksessa, kerrostalossa tai korttelissa. Pelissä oli mukana taloudellinen muuttuja, joten sillä voitiin jäljitellä todellisia asumisvalintoja. Tulokset kertovat erilaisista asukasprofiileista suhteessa jaettuun tilaan. Pelissä valitut yhteistilat esitellään niiden esiintyvyyden perusteella. Lisäksi esitetään luonteeltaan samankaltaisista tiloista muodostetut ”tilaniput”, joita voidaan käyttää suunnittelussa. Lopuksi pohditaan jaettujen tilojen kehittämiseen ja tutkimukseen liittyviä haasteita asumispreferenssien näkökulmasta, annetaan suosituksia tilojen näkyväksi tekemisestä ja saavutettavuudesta sekä esitetään kehitysideoita peruskorjausikään tulleiden lähiöiden yhteistilojen uudistamisesta. Tutkimuksen perusteella jaettuja tiloja sisältävät asumismallit kiinnostavat yksinasujia, jos tarjolla on omiin tarpeisiin vastaavaa tilaa, tilojen käyttö on edullista ja helppoa, tilat ovat hyvin varusteltuja, siistejä ja kauniita sekä sijaitsevat sopivissa paikoissa ja niiden käyttötavoista on sopimus. Jaetut tilat mahdollistavat myös positiivisia naapurisuhteita.

Selvitys mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuntokannan tilasta ja asumista tukevista palveluista
Thumb

Selvityksen tehtävänä oli kartoittaa mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumisyksiköiden nykytilaa koko maan osalta sekä tarkastella tarkemmin Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpide-ohjelmassa 2016-2019 (AUNE) mukana olevien kaupunkien (Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Kuopio, Lahti, Pori ja Jyväskylä) mielenterveyskuntoutujien asumisen ja arjen tuen tarvetta sekä olemassa olevia arjen tuen palveluja. Menetelminä olivat kyselyt ja ryhmähaastattelut. Tulosten mukaan asumisyksiköissä on paljon kehitettävää, jotta päästäisiin erityisryhmien asumisen laatusuositusten tasolle. Kuntoutujat asuvat useammin huoneissa kuin tavanomaisissa asunnoissa, ja osassa yksiköistä on alle 10 neliön huoneita. Osa yksiköistä on asukasmärältään suuria, ja usean erityisryhmän sekayksiköt ovat yleisiä. Yksiköissä on paljon laitosmaisia piirteitä kuten yhteisiä toimintoja ja rajoittavia sääntöjä. Osa yksiköistä sijaitsee kaukana palveluista huonojen kulkuyhteyksien päässä. Kiinteistökanta on melko nuorta. Yksiköiden edustajat arvioivat kaksi kolmasosaa kiinteistöistä hyväkuntoisiksi. Peruskorjauksia on tehty yli puolessa yksiköistä ja tarvetta tähän olisi runsaassa kolmasosassa yksiköistä. Suunnitellut korjaukset ovat laajennuksia, jotka kasvattavat asukasmääriä ja yksikkökokoja. Lisäksi muutetaan asukashuoneita asunnoiksi. Asumispalvelujärjestelmä on edelleen portaittainen, sillä vain 17 %:ssa yksiköistä asunto on asukkaan pysyvä koti, josta ei tarvitse muuttaa tuen tarpeen vähetessä. AUNE-kaupungeissa ihmisryhmiin perustuva asumisen kehittäminen on ongelmallista eri sektorien vähäisen yhteistyön ja erilaisten kirjaustapojen vuoksi. Ryhmien sijasta pitäisi lähteä asiakkaiden tuen tarpeista. Väliinputoajaryhmiä ovat päihteitä käyttävät mielenterveyskuntoutujat ja ikääntyneet, jotka tarvitsevat aktiivisen kuntoutuksen sijaan vanhuspalveluja. Tavallisessa asuntokannassa asuville tarvittaisiin kevyttä ja ketterästi joustavaa kotiin vietävää tukea ja tukihenkilöitä jo ennen kuin mielenterveysongelmat tulevat esiin asumisen ongelmina. Asumispalvelujärjestelmä on hyvin yksikkövaltainen ja perustuu suureksi osaksi ostopalveluille. Kaupungeissa pyritään kehittämään asumispalvelujärjestelmää kohti tavallista asumista. Muutos on kuitenkin hidasta, ja se tapahtuu ennen kaikkea toiminnallisesti lisäämällä kaupunkien omaa palvelutarpeen arviointia ja tehostamalla yksiköiden kuntouttamisvaatimuksia. Kaupungeissa tarvitaan poliittista tahtoa ja uskallusta keventää asumispalvelujärjestelmää myös rakenteellisesti. Tämän onnistumisesta on olemassa hyviä käytännön esimerkkejä.

Energiatehokkaiden malliratkaisujen seuranta ja asukasnäkökulma
Thumb

Selvityksessä vertaillaan 9 passiivi- ja nollaenergiatalon suunnitteluvaiheen laskennallista energiankulutusta todelliseen toteutuneeseen kulutukseen. Kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea ja edustavat erilaisia rakennustyyppejä. Energiankulutustietojen vertailun lisäksi selvityksessä tuodaan esille asukkaiden asumiskokemuksia sekä rakennuttajien ja suunnittelijoiden näkemyksiä rakennusten suunnitteluvalintoihin. Kuudessa tarkastellussa kohteessa toteutunut kokonaisenergiankulutus ylittää suunnitellut arvot. Rakennusten suunnitteluvalinnat ovat kuitenkin pääosin mahdollistaneet hyvän energiatehokkuustason ja toteutunut energiankulutus vastaa yhtä kohdetta lukuun ottamatta energiatodistuksen ET-luokkaa. Kolmen rakennuksen toteutunut energiankulutus on myös alittanut laskennallisen arvon. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomata, että kulutustiedot perustuvat kohteesta riippuen 1–4 vuoden mittausjaksoon. Luotettavamman analyysin tekeminen vaatisi kulutusmittauksia pidemmältä aikaväliltä. Syyt laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen erotukseen ovat kohdekohtaisia eikä erotuksen voida aina arvioida johtuvan rakennusteknisistä asioista. Joissain tapauksissa kulutuserot johtuvat puutteellisista lähtötiedoista. Selvityksessä käytettiin lähtötietoina uusimpia saatavilla olevia energiatodistuksia, mutta kaikkien kohteiden osalta ei ollut kuitenkaan saatavilla ennen rakennuksen käyttöönottoa päivitettyä todistusta. Koska joidenkin rakennusten käyttötarkoitus muuttui kesken rakentamisen eikä päivitettyä energiatodistusta ollut saatavilla, selittää tämä näissä kohteissa eron suunnitellun ja toteutuneen kulutuksen välillä. Tarkasteltujen rakennusten käyttökokemukset ovat olleet kiinteistöhuollon ja rakennuttajien mukaan pääosin hyviä. Hankkeista on tullut oppeja etenkin energiajärjestelmien käytöstä ja toiminnasta ja näitä oppeja on siirretty ja siirretään myös uusiin rakennusprojekteihin. Hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen ja haastatteluiden perusteella rakennusten käyttö ja ylläpito ei käytännössä eroa tavanomaisista rakennuksista. Selvitys osoittaa, että teknologiset ratkaisut rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ovat kypsiä. Haasteet liittyvät lähinnä rakennuksen ja sen energia- ja automaatiojärjestelmän käyttöönottoon sekä asukkaiden kulutustottumuksiin. Näihin voidaan vaikuttaa kiinteistön ylläpitäjän kokonaisvaltaisemmalla käyttöönottokoulutuksella sekä asukkaiden aktiivisemmalla tiedottamisella. Selvityksen tuloksien perusteella suositeltavia käytäntöjä ovat kattavamman ja tarkemman energiankulutusseurannan järjestäminen sekä alamittauksien hyödyntämistä kulutusseurannassa. Lisäksi rakennus- ja energiatekniikkaan liittyvää osaamista suositellaan jaettavaksi aktiivisemmin rakennusten suunnitteluun ja käyttöön osallistuvien toimijoiden kesken. Myös useiden asukkaiden kokema vedon tunne, kohteiden ikkunoiden huurtuminen sekä matkapuhelinten kuuluvuusongelmat suositellaan otettavaksi huomioon tulevissa kohteissa jo suunnitteluvaiheessa. Asukkaiden esiin nostamista ongelmista huolimatta monet kyselyihin vastanneista eivät kuitenkaan huomaa asuvansa energiatehokkaassa rakennuksessa, vaan kokemus vastaa heidän käsitystään tavanomaisesta uudesta asuinrakennuksesta.

Ostarit uusiksi!
Placeholder 5406a4f5ec437832c2ced8bcd0a437ca28100f7e60940839c88840c366f5a113

Asukkaiden ja tutkijoiden yhteistyössä syntyi malleja ostareiden kehittämiseksi Suomen kaupungeissa. Tavoitteena lähiöostarien kehittäminen Hankkeessa tutkittiin kolmea Helsingin lähiöostaria ja niiden kehittämismahdollisuuksia kumppanuuden, kansalaislähtöisyyden ja markkinaehtoisin keinoin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kullekin ostarille luotiin tilanneanalyysin pohjalta kehittämissuunnitelma ja sitä toteuttava paikallinen yhteistyömuoto, ostarifoorumi. Työn pohjalta muotoiltiin koeteltuja malleja lähiöostarien kehittämiseksi. Mallien pohjalta voidaan kehittää sekä helsinkiläisten kohdeostarien että muiden Suomen kaupunkien vanhoja ostoskeskuksia osana niiden täydennysrakentamista realistisesti ja resurssiviisaasti. Ostarien kehittäminen edellyttää monitoimijaista ja kumppanuuspohjaista yhteistyötä. Kaupunkikuvaa tärkeämpää on ostarin toiminnallisuus. Kaupunkien on kehitettävä ostareita yhdellä äänellä. Toteuttaja Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin Helsingin lähiöprojekti   Hankkeessa tuotettu materiaali Ostoskeskukset julkisina tiloina -verkkosivu Ostoskeskukset julkisina tiloina -raportit Julkaistut artikkelit ja lähdetiedot Mensio, Ville & Mäenpää, Pasi & Åkerblom, Satu (2016): Lähiöiden kehittämiseen mallia ostarifoorumista. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti, 2016. Faehnle, Maija & Mäenpää, Pasi & Schulman, Harry: Public involvement 3.0 – Reconsidering the role of citizens in urban development.  

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.

Ara logo nega 0da8ee44d128d16843950ade81b40527aaa2db792be7aabb9e2e52441f7779cf

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi