63 KPL
Konkurssi ara-hankkeessa - ohje tilaajille ara-hankkeen konkurssitapauksia varten
Thumb

Ara käynnisti syksyllä 2023 kehittämishankkeen ”Konkurssi ara-hankkeessa”, jonka toteuttajana on toiminut Boost Brothers Oy. Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa Aran ja tilaajina toimivien Ara-yhteisöjen käyttöön käytännön ohje pääurakoitsijan konkurssin varalle. Tähän raporttiin kuuluu kiinteänä osana laajempi taustaselvitys konkurssiasioihin liittyvistä asioista, joita on kartoitettu asiantuntijahaastatteluilla ja aineistoselvityksillä. Konkurssiohjeen lisäksi tässä raportissa ja taustaselvityksissä on analysoitu ara-hankkeissa käytössä olleita maksuerätaulukoita. Analysoinnin perustella on laadittu suositus maksuerätaulukkoon sisällytettävistä tiedoista sekä laadittu malli maksuerätaulukosta. Raportissa ja sen liitteissä käsitellään myös puukerrostalokohteiden maksueriä ja niihin liittyviä vakuuskäytänteitä. Nämä käytännöt koskevat laajemmin kaikkea tuoteosakauppaa, joissa tilaaja maksaa ennakkomaksuja ennen tuoteosien toimittamista työmaalle ja niiden asentamista paikoilleen. Selvityksen kohteena ovat olleet seuraavat asiat: Mitä pääurakoitsijan konkurssitapauksia on löydettävissä viimeisten viiden vuoden ajalta? Millaisia syitä ja seurauksia näihin tapauksiin on liittynyt? Miten urakkasopimuksissa ja sen liitteissä on otettu huomioon konkurssitilanteet? Miten Ara-yhteisön tulisi toimia, jos tunnistaa urakan aikana pääurakoitsijan vaikeuksia selvitä hankkeesta? Millainen on tilaajan toimintaohje pääurakoitsijan konkurssitilanteessa? Mitä asioita ohjeeseen sisältyy, ja mitä tulisi ottaa huomioon? Mitä asioita konkurssiohjeessa olisi otettava huomioon juridiikan kannalta? Hankkeessa toteutettiin excel-muotoinen maksuerätaulukkomalli, jonka saa pyydettäessä Aran kirjaamosta diaarilla ARA-02.01.01.2023-29 (kirjaamo.ara@ara.fi). 

Lähiökerrostalojen horisontaalinen laajentaminen
Thumb

Useissa Suomen kaupungeissa kerrostalojen ullakkotiloja on muunnettu asuinkäyttöön. Monissa kaupungeissa kerrostaloja on myös korotettu yhdellä tai kahdella asuinkerroksella. Kerrostalojen laajentaminen pystysuunnassa on siis Suomessa tunnettua ja koeteltua toimintaa. Sen sijaan kerrostalojen vaakasuuntaista laajentamista eli asuintilojen lisäämistä horisontaalisesti ei ole meillä tehty eikä sen tuottamia mahdollisuuksia ole juurikaan tutkittu. Tässä raportissa pohditaan sitä, kuinka 1960–70-luvuilla ja 1980-luvun alussa rakennettuja hissittömiä lamellikerrostaloja ja niistä muodostuvia kortteleita voidaan uudistaa laajentamalla rakennuksia horisontaalisesti. Lamellitalot ovat suomalaisissa lähiöissä yleisiä. Kasvukeskuksissa lähiöihin kohdistuu rakennusten korjaus- ja uudistustarpeiden ohella myös tiivistyspaineita. Olemassa olevien rakennusten horisontaalinen laajentaminen voi toimia asuntouudistuksen lisäksi myös maltillisen aluetiivistämisen keinona. Lamellikerrostalojen horisontaalisia laajentamismahdollisuuksia ja laajentamisen eri lainalaisuuksia pohditaan seuraavassa aluksi tätä varten laadittujen mallisuunnitelmien avulla. Raportin ensimmäisessä luvussa esitetään tutkittavaksi valitut lähiökorttelit ja niiden valinnan perustelut sekä kuvataan tutkimuksen lähtöoletus. Toisessa luvussa kuvataan mallisuunnitelmissa sovelletut horisontaaliset laajennustavat ja lisäksi esitetään suunnitelmissa käytetyt asuntomuodostuksen periaatteet sekä porrashuoneuudistuksien porrassyöksyvaihtoehdot ja porrashuoneen perusmitoitus. Kolmannessa luvussa esitellään kuuteen kortteliin laadittuja mallisuunnitelmia ja pohditaan niiden ominaisuuksia kortteli-, rakennus- ja asuntomittakaavoissa. Neljännessä luvussa tehdään yhteenveto olennaisimmista mallisuunnitelmien tuottamista horisontaaliseen laajentamiseen liittyvistä havainnoista. Viidennessä luvussa käsitellään horisontaaliseen laajentamiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Tätä varten suoritettiin asiantuntijahaastatteluja. Nämä keskusteluluonteiset haastattelut tehtiin lumipallomenetelmällä alkaen säädöksistä ja rakennusvalvonnan tulkinnoista. Yksittäiset haastattelut toivat ilmi uusia näkökohtia, jotka voitiin ottaa huomioon seuraavissa haastatteluissa. Haastattelujen yksi tarkoitus oli kartoittaa, millaisia seikkoja horisontaalisen laajentamisen toteutuksessa ylipäänsä pitäisi ottaa huomioon. Tekstissä haastateltujen osuuksia ei ole eroteltu, vaan havainnot on koottu yhteen ja jäsennetty aihepiireittäin. Raportin kuudes luku on lyhyt havaintoja ja erityiskysymyksiä käsittelevä pohdinta. Huomionarvoista on, että tässä raportissa ei käsitellä horisontaalisen laajentamisen kustannusnäkökulmia.

Asumisen suunnittelun työkalu kunnille
Thumb

Monet ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, asumisen ja työn monipaikkaistuminen, kaupungistuminen sekä digitalisaatio muuttavat parhaillaan Suomen kuntien toimintaympäristöä. Muutokset aiheuttavat haasteita väestönkehityksen ja asuntokantatarpeen ennakoinnille, jota tarvitaan kunnan eri toimintojen ja palveluiden suunnittelun tueksi. Tässä raportissa esitellään Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen (ARA) yhteistyönä tuotettu väestön ja asuntotarpeen ennustemalli KASSU. Malli on avoimeen lähdekoodiin perustuva paikkatietopohjainen työkalu, jolla voidaan ennustaa väestön kehitystä ja asuntotarvetta kunnan eri osa-alueilla. Työkalu tuottaa menneeseen kehitykseen pohjautuvan trendiennusteen automaattisesti. Tämän lisäksi käyttäjällä on mahdollisuus muokata ennusteen muuttujia ja muodostaa vaihtoehtoisia skenaarioita alueen kehityksestä. Työkalu on saatavilla avoimena R-lähdekoodina. Vuosina 2020–2023 mallia on testattu ja kehitetty useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa kuntien ja seutujen kanssa, ja hankkeiden tuloksia esitellään tässä raportissa. Kehitystyön ohessa selvitettiin myös kuntien tietotarpeita väestö- ja asuntotarve-ennustamiseen liittyen. Kyselyiden mukaan kuntien toimijat kokivat kuntaa tarkemmat väestö- ja asuntokantaennusteet tärkeiksi tulevaisuuden haasteisiin varautumisen kannalta. Malli ja sen hyödyntäminen sisältää joitakin rajoitteita. Väestöennusteen osalta esimerkiksi alueellisen muuttoliikkeen arviointi on haastavaa johtuen suurista vuosittaisista vaihteluista. Tämän lisäksi etenkin asuntokannan mallintaminen on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi, sillä siihen vaikuttaa tekijöitä, joita ei pystytä luotettavasti arvioimaan nykyisistä rekistereistä, esimerkkinä tyhjien asuntojen vaikutus, monipaikkaisuus tai kausiasuminen. Laskentamalli on kuitenkin haluttu avata tässä vaiheessa kehitystyötä kaikkien hyödynnettäväksi ja jatkokehitettäväksi. Siirry Helda-julkaisuarkistoon lataamaan verkkojulkaisu tästä linkistä.

Yksilöllisyys kehitysvammaisten ihmisten asumisessa
Thumb

Selvityksen tavoitteena on kartoittaa kehitysvammaisten ihmisten asumis- ja laitostilannetta sekä yksilöllistä asumisen ja yhdenvertaisuuden toteutumista heidän asumisessaan vuoden 2023 alussa ja tulevina vuosina. Selvityksessä on arvioitu tilannetta kehitysvammaisten henkilöiden asumisesta suhteessa YK:n vammaissopimukseen ja vammaispalvelulakiin. Suomen vuonna 2016 ratifioiman YK:n vammaissopimuksen keskeiset periaatteet ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Selvityksessä käytetään arviointikriteereinä YK:n vammaissopimuksen 19 artiklan mukaista kehikkoa, jossa määritellään keskeiset elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yhteisössä koskevat periaatteet. Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa esteitä näiden toteutumiselle. Lakiuudistuksella pyritään myös tukemaan vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvaamaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Näitä teemoja kartoitetaan sen selvittämiseksi, millaisilla asumisratkaisuilla vastataan yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palveluiden tavoitteeseen. Selvityksessä arvioidaan, millaisia kehittämistarpeita on kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalveluiden toteuttamisessa. Lopussa esitetään valtiolle, kunnille ja hyvinvointialueille kehittämisehdotuksia tarpeisin vastaamiseksi.

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.


Saavutettavuus
Ara logo nega

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi