45 KPL
Aistiesteettömät asumisratkaisut
Thumb

  Aistiesteettömät asumisratkaisut -hankkeessa selvitetään, millaisia ovat aistien näkökulmasta miellyttävät asumisratkaisut. Vietämme suuren osan päivästämme erilaisissa hälyisissä ja aisteja kuormittavissa ympäristöissä emmekä tiedä vielä riittävän hyvin, miten jatkuva stressi vaikuttaa esimerkiksi kehittyviin aivoihin. Tutkimusten mukaan arviolta 15-20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä (highly sensitive), mihin liittyy usein alttius kuormittua voimakkaasti ympäristön ärsykkeistä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että aistien ylikuormittuminen on yhteydessä ei-toivottuun käyttäytymiseen. Luomalla aistiystävällisiä ympäristöjä voidaankin vähentää ei-toivottua käyttäytymistä, auttaa ihmisiä palautumaan nopeammin ja saamaan omat voimavaransa paremmin käyttöön. Samalla voimavaroja vapautuu rakentavalle vuorovaikutukselle ja uuden oppimiselle. Aistiesteettömyys liittyy vahvasti osallisuuden ja yhdenvertaisuuden teemoihin. Aisteja kuormittava ympäristö hankaloittaa osallistumista yhteiseen tekemiseen. Vastaavasti ympäristön muokkaaminen aisteille miellyttävämmäksi mahdollistaa samalla vahvemman osallisuuden. Aistiesteettömässä suunnittelussa tavoitteena on karsia tiloista negatiivista kuormitusta tuottavia aistiärsykkeitä ja tuoda tilalle aisteille miellyttäviä elementtejä. On tärkeää muistaa, että aistiesteetön toimintaympäristö edellyttää muutakin kuin fyysisten tilojen muokkaamista. Aistiesteettömyyden toteuttaminen vaatiikin usein laajempaa toimintakulttuurin muutosta, sillä monet ympäristön aistiärsykkeet ovat toisten ihmisten aiheuttamia. Aistiesteettömyys ei siis ole vain pintojen maalaamista tai kalusteiden uudelleen sijoittelua. Se on kokonaisvaltainen ajatus henkilön osallisuuden tukemisesta, joka rakentuu turvalliselle ilmapiirille. Puolitoista vuotta kestävän hankkeen rahoittajana toimi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Yhteistyökumppanit mahdollistivat konkreettisten muutoskohteiden parissa työskentelyn. Hankkeessa suunniteltiin aistiesteettömiä ratkaisuja seuraaviin muutoskohteisiin: – Omakotikohde talo Haltiatar Porin asuntomessuilla – Autismin kirjon asukkaille suunnattu ryhmäkoti Aukusti (Satasairaalan sosiaalipalvelut) – Muistisairaiden tehostettu palveluasumisyksikkö Kuparikaari (Attendo) – Muistisairaan kotona asumista simuloiva mallitila Kaikkien Koti Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090226330    

Selvitys ARA-tuotantoon luovutettavien tonttien hinnanmäärittelystä
Thumb

Tämä työ on tehty kevään 2018 aikana taustaselvitykseksi ARA-tonttien hinnoittelun kehittämistä varten. Selvityksen on tehnyt Newsec Valuation Oy (Newsec) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toimeksiannosta. Työssä on selvitetty 32 kasvukeskuskunnan ja kahdeksan maakuntien keskuskunnan tontin hinnanmääritysmenettelyitä luovutettaessa tontteja ARA-tuotantoon. Saatujen tulosten perusteella on esitetty kehittämisehdotuksia, miten ARAssa jatkossa voitaisiin määritellä tontille kohtuullinen ARA-hinta. ARA-tonttien hinnoittelu toteutetaan sekä yksittäisenä tonttihinnoitteluna että osassa kunnista tonttihinta-vyöhykkeeseen perustuvana hinnoitteluna. Lähtökohtaisesti tonttihintavyöhykkeisiin perustuvassa hinnoittelussa kalleimpien alueiden kuten keskusta-alueiden enimmäishinnat on määritetty tonttikohtaisesti ja keskusta-alueiden ulkopuolella olevat tontit vyöhykekohtaisiin enimmäishintoihin perustuen. Tontin sijaitessa keskustan ulkopuolella hinnoittelutavan ei nähty vaikuttavan tontin enimmäishintaan. Tonttihintavyöhykkeissä nähtiin tärkeänä seudullinen yhteneväisyys. Kunnat näkivät mahdollisena ns. ARA- ja markkinahintavyöhykkeiden yhdistämisen. Keskusta-alueiden ulkopuolella ARA-tonttien enimmäishintojen arvioitiin olevan noin 65 – 80 % markkinahintatasosta. ARA-tonttien enimmäishintataso suhteessa markkinahintatasoon tulee kuitenkin arvioida seutu- ja vyöhykekohtaisesti. Tonttien hinnoittelussa haasteita niin kuntien kuin ARAn näkökulmista tuovat keskusta-alueilla sijaitsevien tonttien markkinahintojen ja ARA-hintojen välinen huomattava ero. Kuntien näkökulmasta tonttien luovuttamista ARA-tuotantoon olisi mahdollista lisätä kaventamalla ARA-tonttien enimmäishintatason ja markkinahintatason välistä eroa siten, että vaatimus kohtuuhintaisuudesta katsotaan edelleen täyttyvän.  

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.


Saavutettavuus
Ara logo nega 0da8ee44d128d16843950ade81b40527aaa2db792be7aabb9e2e52441f7779cf

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi