54 KPL
Isännöintipalvelujen laatu ja sen mittaaminen
Thumb

Merkittävä osa suomalaisten varallisuudesta on sidottu asuntoihin. Taloyhtiöiden isännöitsijät ja hallitusten jäsenet ovat siten paljon haltijoina, ja heidän päätöksensä ja toimet vaikuttava useiden kansalaisten elämään ja asumiskustannuksiin. Lähivuosina isännöitsijöiden ja hallitusten jäsenten toimille ja tietämykselle kohdistuu niin asuntokannan ikääntymisen kuin myös kiinteistöalan sisäisten muutosten johdosta uudenlaisia haasteita. Taloyhtiön hallituksen keskeisiä tehtäviä on osaavan isännöintiyrityksen hankinta ja jatkuvasti kehittyvän isännöintisuhteen vaaliminen. Taloyhtiön laadukas hallinnointi edellyttää hallituksen ja isännöitsijän saumatonta yhteispeliä, jolloin osapuolten välillä on luottamukseen ja toisen osapuolen kun nioitukseen perustuva yhteistyösuhde. Yhteistyösuhteen rakentaminen lähtee isännöinnin hankintavaiheesta, jossa isännöintiyrityksen valinnalle on suotava asettaa muitakin kriteerejä kuin edullinen hinta. Halvalla ostettu palvelu saattaa olla ajan myötä kallis heikon ylläpidon ja korkeiden ylläpitokustannusten kautta, mikäli isännöitsijällä ei ole tarvittavaa osaamista tai aikaa ylläpidon laadukkaaseen ohjaamiseen. Onnistunutkaan isännöintiyrityksen valinta ei takaa laadukasta isännöintipalvelua, mikäli yhteistyösuhteeseen ei panosteta sopimusaikana. Hallituksen on oltava aktiivinen isännöintipalvelun laadunseurannassa ja yhteistyössä isännöintiyrityksen kanssa. Tässä raportissa on esitelty isännöintipalvelun laatumittareita, joilla isännöinnin laatua voidaan mitata ja kannustinjärjestelmä isännöinnin laatuperusteiseen palkitsemiseen.   Tämä isännöintipalvelujen laadun mittaamisen käsikirja on kirjoitettu osana Palke-kehityshanketta, jonka tavoitteena oli kehittää isännöintipalvelujen laatumittareita ja laatuun perustuvia palkitsemiskäytäntöjä. Kehityshankkeen taustalla on taloyhtiöiden ja isännöintialan murros, jotka korostavat laadukkaan isännöinnin merkitystä tulevaisuudessa.

Tehostetun palveluasumisen asunnoista tavallisiksi palveluasunnoksi
Thumb

Ikääntyvän väestön määrä tulee kasvamaan erityisesti 2030–2040-luvuilla. Palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota jo nyt ja tehtävä palvelurakennetta tervehdyttäviä toimenpiteitä tulevaa ennakoiden. ARAan on tullut kyselyitä ja hakemuksia siitä, millä edellytyksellä ARA hyväksyisi rahoittamiensa tehostetun palveluasumisen kohteiden muuttamisen osittain tai kokonaan palveluasumisen kohteiksi. Syitä ko. muutoksiin oli esitetty sillä perustella, että ikääntyneiden palvelurakennetta halutaan keventää ja ettei tehostetun palveluasumisen asuntojen tarvitsijoita ole riittävästi, mutta tavalliseen palveluasumisen asuntoihin jonotetaan. ARA halusi selvittää asiaa tarkemmin ja käynnisti kehittämishankkeen, koska ARAlla ei ole nykylainsäädännön mukaan rahoituselementtiä olemassa olevien tehostettujen palveluasumisen asumisyksiköiden muuntosaneerauksiin. Kehittämishankkeessa kuvataan kohteita, joissa on havaittu tarvetta muutokselle. Hankkeessa selvitettiin, voidaanko näitä nykyisiä tehostetun palveluasumisen asumisyksiköitä muuttaa palveluasumisen kohteiksi ja minkälaiset kustannukset siitä syntyisivät. Hankkeen aikana kuvattiin case-kohteiden muutostarpeet, työstettiin luonnossuunnitelmat muutoksista, laskettiin kustannukset muutostyölle, tarkasteltiin rakenteelliset valmiudet korjaamiselle sekä rahoitusmahdollisuus (ARA-rahoitus ja avustus). Hankkeen tuloksena muodostettiin johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset esimerkiksi lakivalmistelua varten, joita vaaditaan, jotta kohteita voidaan jatkossa korjata uutta käyttötarkoitusta varten. Liitetiedostot eivät ole kunnolla luettavissa avustavilla ohjelmilla.  

Rajoituksista vapautuneet ARA-kohteet 2010–2020
Placeholder

Lataa julkaisu ARAn verkkosivuilta (siirry ara.fi:hin). Vuosina 2010–2019 rajoituksista vapautui 70 000 ARA-asuntoa. Suomen asuntomarkkinan kannalta on mielenkiintoista, mitä tälle asuntokannalle rajoituksista vapautumisen jälkeen tapahtuu. Nyt käsillä olevassa selvityksessä ARA halusi valottaa nykytilannetta myös 2010-luvulla vapautuneen kannan osalta. Tälle aikajaksolle erityistä on, että rajoituksista vapautuneista kohteista huomattava osuus on kuulunut sellaisille suurille yleishyödyllisille yhteisöille, jotka ovat luopuneet valtion tukeman vuokratuotannon rakentamisesta ja muuttaneet toimintaansa markkinaehtoiseksi asuntosijoitusyhtiöksi. Selvitys tuo hyvin esiin kasvavat alueelliset erot asuntomarkkinoilla. Kunkin alueen haasteet ovat omanlaisensa ja ratkaisuja tulee hakea paikallisista lähtökohdista. Kunnan pitkäjänteinen ja ennakoiva asuntopolitiikka on keskeisessä asemassa tasapainoisen asuntomarkkinan saavuttamiseksi. Yksi konkreettinen keino asuntokannan kehittämiseksi on rajoituksista vapauttaminen, jota selvityksen mukaan ARAtoimijat aikovat hakea tulevaisuudessakin ahkerasti. Selvitys nostaa esiin, miten erityisesti asuntojen ylitarjonnan alueilla näköpiirissä oleviin ongelmiin tulisi tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin myös ratkaisuvaihtoehtojen määrä on laajempi. Muutoin seurauksena voi olla epätaloudellisia ja asuntomarkkinoiden kannalta epäsuotuisia vaihtoehtoja

Muovin käytön vähentäminen asuntorakentamishankkeessa: Case Metsäkissa
Thumb

Tässä projektissa on tutkittu vähämuovisuutta työmaaolosuhteissa Premicon ja Lujatalon Metsäkissa-rakennushankkeen aikana. Lisäksi on haastateltu rakennusalan toimijoita vähämuovisuuden nykytilan selvittämiseksi. Tavoitteena on ollut ymmärtää: • Mitä keinoja rahoittajalla, tilaajalla ja rakennuttajalla on vaikuttaa vähämuovisuuteen? • Miten muovijätteen lajittelu toimii tällä hetkellä ja millä toimenpiteillä sitä pystytään parantamaan? • Mitä asioita ja näkökulmia case-hankkeen perusteella voidaan tuoda laajemminkin esille koko KIRA-alaa koskien? Työmaan keskeiset toimet vähämuovisuuden edistämiseksi ovat olleet lajitteluasteen asettaminen 70%:iin, henkilökunnan tarkempi koulutus, laaja materiaalivirtakaavio sekä erilliskeräysvälineet, muovien määrän ja lajien dokumentointi sekä työvaihekohtainen suunnittelu kierrätys huomioiden. Toimenpiteillä on pystytty nostamaan sekä lajittelu- että kierrätysastetta merkittävästi. Myös työmaan rakennusjätteen määrä on vähentynyt verrattuna verrokkityömaahan. Toimenpiteet ovat nostaneet kuljetus- ja lavavuokria, mutta laskeneet rakennusjätteistä aiheutuvia kustannuksia, pitäen kokonaiskustannukset suhteellisesti samalla tasolla verrokkityömaan kanssa. Osana projektia tehdyissä rakennusalan toimijoiden haastatteluissa nousi esiin selkeitä tarpeita liittyen vähämuovisuuteen ja kiertotalouteen. Datan kerääminen on keskeistä jotta voidaan luoda konkreettisia mittareita. Muovia toivotaan tarkasteltavan osana vähähiilisyyden kokonaisuutta ja yhteistyötä kaivataan, jotta kiertotalouden malleja saadaan toimimaan paremmin. Normiohjauksen sekä kannustinten odotetaan vauhdittavan siirtymää kiertotalouteen. Vähämuovisuus tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja yhteistyötä kaivataan materiaalivalmistajien ja toimittajien kanssa. Maankäyttö ja rakennuslaki tuo mahdollisesti konkreettisia työkaluja moniin näihin tarpeisiin lain uudistuksen yhteydessä.

Selvitys ARA-vuokra-asuntotarjouksista kieltäytymisistä pk-seudulla
Thumb

Pääkaupunkiseudulla on pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Toisaalta yhtenä pidempiaikaisena haasteena ARA-vuokra-asuntoja omistavilla organisaatioilla on tarjotuista vuokra-asunnoista kieltäytyminen. Asuntotarjouksista kieltäytymiset aiheuttavat vuokrataloyhtiöille ylimääräistä työtä, asuntojen vajaakäyttöä ja sen myötä kustannuksia, jotka vaikuttavat lopulta omakustannusvuokrien korotuksiin. Tämän selvityksen tavoitteena olikin tuottaa tietoa asuntotarjousten vastaanottamisen prosessista ja asuntotarjouksista kieltäytymisen syistä. Selvitys kohdistui viiteen suureen pääkaupunkiseudulla toimivaa ARA-vuokra-asuntoja välittävään toimijaan, jotka ovat Helsingin kaupunki, Espoon Asunnot Oy, VAV Asunnot Oy, Kiinteistö Oy M2 Kodit ja Asuntosäätiö. Tietoa kieltäytymisten syistä kerättiin toimijoilta kerättyjen tilastojen sekä asuntotarjouksista kieltäytyneille suunnatun kyselyn ja haastattelujen perusteella. Selvityksen perusteella yleisimmät syyt kieltäytymisten takana ovat asunnon sijainti, asunnon saanti muualta, asunnon kunto ja varustelutaso sekä asuinalueen huono maine. Huomioitavaa myös on, että huomattava määrä asuntotarjouksia päättyy siihen, että asunnonhakijaan ei saada yhteyttä. Asunnon hakijat näkivät asuntotarjousprosessissa parannettavaa mm. asuntohakemusten alueellisessa kohdennettavuudessa, asuntotarjousten ajankohdan ennakoitavuudessa sekä tiedonsaannissa tarjotun asunnon ominaisuuksista. Selvityksen mukaan hakijat tarvitsisivat  enemmän tietoa ARA-asuntotarjonnasta sekä ARA-asukasvalinnan kriteereistä. Selvityksessä esitetäänkin kehittämisehdotuksia asuntotarjouksista kieltäytymisten vähentämiseksi.    

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.


Saavutettavuus
Ara logo nega

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi