55 KPL
Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden kehittämiseen
Thumb

Bykälät-Byrokraatin ylimmät käskyt ja älät.Oppimateriaali asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä innovoinnista. LUT Lahdessa tehdyn oppimateriaalin tavoitteena on herättää asuinalueiden kehittäjät ja asukkaat pohtimaan, miten asuinalueiden uudistumiseen tähtäävät innovaatioprosessit voidaan toteuttaa sosiaalisesti kestävällä tavalla. Bykälät soveltuu myös koulutus- ja valmennusmateriaaliksi. Bykälät-oppimateriaali löytyy myös verkosta. Taidelähtöinen työkalu Oppimateriaalia on luotu osallistavassa yhteistyössä asuinalueiden kehittämistyössä toimivien virkamiesten, tutkijoiden ja asuinalueiden asukkaiden kanssa. Tiedon hankinnan menetelminä on käytetty muun muassa teemahaastatteluja. Lisäksi asuinalueiden kehittäjille järjestettiin teatterisessio, jossa soveltavan teatterin näyttelijät avasivat sosiaalisesti kestävän innovoinnin teemoja. Hankkeessa saadut tutkimustulokset on muunnettu muun muassa videoiden, teatterillisten kohtausten ja kuunnelmien muotoon. Työkalu on tarkoitettu asuinalueiden kehittämisessä mukana olevien toimijoiden avuksi hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. ”Väistele asukasta” sekä ”Piiloudu ja siiloudu” ovat tutkimusperustaisen Bykälät -oppimateriaalin kehotuksia. Oppimateriaalissa hyödynnetään multimediaa, helppoa lähestyttävyyttä, huumoria ja provokaatiotakin. Tavoitteena on tehdä kehittämistyön problematiikkaa näkyväksi ja saada oppimateriaalin käyttäjä reagoimaan ja reflektoimaan totuttuja tekemisen tapoja, ja sitä kautta kehittämään ja muuttamaan toimintaa. Asuinalueiden kehittämisen oppimateriaalia ei ole aikaisemmin koottu sosiaalisesti kestävän innovoinnin näkökulmasta eikä varsinkaan esitetty samankaltaisessa taidelähtöisessä ja innovatiivisessa muodossa. Tutkimuslöydös Innovoinnin ja innovaatioprosessien sosiaalinen kestävyys asuinalueiden uudistamisessa rakentuu seitsemästä elementistä: (1) innovoinnin avoimuus ja vuorovaikutuksellisuus, (2) innovoinnin asukas- ja käyttäjälähtöisyys, (3) kehittämistyön strategia- ja tarvelähtöisyys, (4) uudistamistyön läpinäkyvyys ja tiedottaminen, (5) innovoinnin ”tuottavuus” eli mm. oppiminen, (6) kehittämistyön vaikutusten arviointi ja (7) uudistusten vaikuttavuuden arviointi. Avoimuuden ja luottamuksen rooli kehittäjän ja asukkaiden välillä on olennainen ja merkittävä sosiaalisesti kestävää kehittämistä tukeva tekijä. Kehittämistoimintaa tehdään omilla kasvoilla, menemällä ihmisten pariin ja toimimalla siltana asukkaiden ja kaupungin välillä. Asuinympäristöjen kehittämistoiminta saattaa siten personoitua kehittäjään henkilönä. Tällöin kehittäjän voi nähdä tekevän työtään kokonaisvaltaisena inhimillisenä olentona, jolloin tärkeä osa ammattiosaamista on myös sosio-emotionaalinen osaaminen tehtävän hallitsemisen rinnalla. Kehittämistyössä tarvittavaksi osaamiseksi voidaan laskea esimerkiksi samaistumisen, kuuntelemisen ja empatian kyvyt. Aidosti asukasta kuulevassa kehittämistyössä tärkeään rooliin astuu myös kehittäjän epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietokyky. Ennalta ei voi täysin määritellä kehittämistyön suuntaa tai tuloksia, mikäli työtä tehdään asukasta osallistaen ja kuunnellen. Sosiaalisesti kestävää innovointia voi edistää erilaisilla osallistamista tukevilla menetelmillä. Menetelmäosaamisen kehittämiseen vaihtoehtoja ovat muun muassa kehittäjän oman ainutlaatuisen menetelmäosaamisen kehittäminen omien intressien pohjalta, ulkopuoliseen menetelmäosaajaan turvautuminen tai moniammatillisen kehittämistyönkuvan luominen. Kehittämistyössä on mahdollista toimia paitsi työn tekijänä, myös oman osaamisensa ylimmäisenä kehittäjänä. Omasta työroolista, osaamisesta sekä omista vahvuuksista ja voimavaroista tietoiseksi tuleminen voi auttaa luomaan omat, juuri itselle toimivat asukkaiden kohtaamisen menetelmät. Ulkopuoliseen menetelmäosaajaan turvautuminen on useimmiten hyvä tehdä tavoitteen ja sisällön ehdoilla: Mitä on tarkoitus saada aikaan? Mitä halutaan saavuttaa ja miksi? Millainen menetelmä voisi auttaa tavoitteen saavuttamisessa? Toimivaksi malliksi on havaittu myös jonkin muun alan ammattilaisen rekrytoiminen kehittäjän toimeen: muilta ammattialoilta voi totuttuun toimintaan tulla uudenlaisia ja ennen kokeilemattomia toimintatapoja, tuoreita näkökulmia tai rohkeaa kysymistä vakiintuneista tekemisen tavoista. Moniammatillinen kehittämistyö edistää sosiaalisesti kestävää innovointia muun muassa tekemällä näkyväksi eri kysymistapojen vaikutuksen asukkaiden vastauksiin ja osallistumishalukkuuteen tai tuomalla mukaan työhön useanlaisia tapoja kohdata asukkaita. Huomio hanketoiminnasta Hanketta toteutettaessa esiin nousi useiden hanketoimijoiden kokemus ”pyörän keksimisestä uudelleen”. Hankkeiden välistä vuorovaikutusta on lisättävä monin keinoin, jotta päällekkäisten toimintojen sijaan kehittämistyö olisi tarkoituksenmukaista ja kestävää.  Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin Hankkeessa on kerätty tutkimusmateriaalia kymmenestä hankkeesta. Oppimateriaalin sisällöntuotannossa korostuu erityisesti yhteistyö: Lahden Liipolan asuinalueohjelma, Lappeenrannan Länsi-alue omaksi, Kaikkien Pori, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden Asuinalue lapsiperheiden kokemana hankkeiden sekä Turun yliopiston Lähiön henki – Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhankkeen kanssa. Hankkeessa tuotettu materiaali Bykälät ­– Byrokraatin ylimmäiset käskyt ja älät Lähiöiden sosiaalisesti kestävä uudistaminen 1. Asukkaat kehittäjinä antavat vinkkejä kehittämiseen 2. Virkamies nallepuvussa Lahdessa 3. Virkamiehen nuorallatanssi Lappeenrannassa 4. Virkamies kansainvälisenä agenttina Porissa   Julkaistut artikkelit ja lähdetiedot Martikainen S-J., Parjanen, S., Hyypiä M. & Hennala, L., Designing a process to enable a sense of community - Playback theatre method supporting socially sustainable development. Participatory Innovation Conference 2015, The Hague, The Netherlands. In Valkenburg, R., Dekkers, C. and Sluijs, J. (eds.) Proceedings of the 4th Participatory Innovation Conference 2015. 18 - 20 May 2015. Parjanen, S., Hennala, L., Hyypiä, M. & Martikainen, S-J. Sosiaalisesti kestävä innovointi – Asuinalueiden kehittäjien näkemyksiä asukkaiden osallistamisesta.

Lähiökerrostalojen ja -asuntojen muutossuunnittelun mallit MuutosMallit
Placeholder 5406a4f5ec437832c2ced8bcd0a437ca28100f7e60940839c88840c366f5a113

TTY: Asuntokantaa voi kehittää vastaamaan paremmin ikäihmisten ja perheiden tarpeisiin TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen MuutosMallit-hankkeessa tutkittiin 1960-80-lukujen kerrostaloasuntokantaa ja sen muutospotentiaalia. Tulokset osoittavat, että vanhat kerrostalot voivat helposti mukautua nykyasumisen tarpeisiin. Asuntokanta lähiöissä pienasuntopainotteista Hankkeessa tutkittiin ensin, minkä kokoisia asuntoja ja millaisia pohjaratkaisuja lähiöissä on tällä hetkellä. Kävi ilmi, että vain 10:een perustyyppiin pohjautuvat 18 pohjaratkaisua kattavat 80% kaikista lähiöiden asunnoista, ja että asuntokanta on pienasuntopainotteista. Ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi tutkittiin edelleen kuuden kaikkein yleisimmän asuntotyypin esteettömyysongelmia ja kehitettiin niihin parannusmalleja, jotka sisältävät kustannus- ja työmäärältään eritasoisia toimenpiteitä. Asuntokannan pienasuntopainotteisuuden todettiin vaikuttavan alueiden eriytymiseen asukkaiden iän ja perhetyypin mukaan eli selittävän ikäihmisten suurta ja perheiden pientä määrää lähiöissä. Näin ollen selvitettiin yleisimmät lähiökerrostaloissa esiintyvät kerrospohjat (asuntoyhdistelmät) ja tutkittiin mahdollisuuksia yhdistää pienemmistä asunnoista suurempia sekä tuoda asuntoihin perheiden arvostamia pientalomaisia piirteitä, kuten omia pihoja, kattoterasseja ja useampikerroksisia tiloja. Malleja muutossuunnitteluun Hanke edustaa lähiöiden asuntokantaan liittyvää perustutkimusta, jonka tuottamalle tietopohjalle kehittämistoimenpiteitä voidaan kunnissa ja taloyhtiöissä rakentaa. Hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa lähiökerrostalokannan asuntojen tyypilliset pohjaratkaisut, joiden toistuvuutta esimerkiksi rakennusyhtiöt voisivat hyödyntää entistä edullisempien, massaräätälöitävien, linjasaneeraukseen integroitavien "korjaustuotteiden" luomisessa. Hankkeessa luotiin malleja kerrostalojen ja kerrostaloasuntojen muutossuunnitteluun, jolla voidaan edistää ikäihmisten esteetöntä asumista sekä sosiaalisesti ja toiminnallisesti entistä sekoittuneempaa asumista. Näitä malleja voivat hyödyntää kunnat, rakennusliikkeet, ammattimaiset kiinteistöomistajat, taloyhtiöt sekä itse asukkaat. Hankkeen tulokset tukevat Asuinalueohjelman kuntien tavoitteita madaltamalla kynnystä ryhtyä suunnitteluun ja toteutukseen lähiöalueiden asuntokannan ominaisuuksille valmiiksi räätälöityjen asuntojen muutossuunnittelun mallien avulla. Lähiöasuntojen pohjaratkaisujen toistuvuus yllätti Arjesta tuttujen mutta tutkimuksessa tosiasiallisesti selvittämättömien asioiden tutkiminen voi tuottaa yllättäviä ja hedelmällisiä tuloksia, vaikka jotkut tahot pitäisivätkin aluksi tutkimusta triviaalina. Meidän tapauksessamme nuo ”itsestäänselvyydet” olivat lähiöasuntojen pohjaratkaisuja, joiden toistuvuus lienee kuitenkin yllättänyt kaikki, sillä tutkimuksen julkaisemisen jälkeen tulosten hyödyllisyyttä ei olekaan enää yritetty kiistää. Vaikka suuren aineiston kokoaminen oli työlästä, vaiva palkittiin tulosten luotettavuudessa. Toteuttaja Tampereen Teknillinen Yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin LähiöOppi-hankkeen sisarhanke, keskusteluja myös Oma Tesoma -hankkeen kanssa Hankkeessa tuotettu materiaali Kaasalainen, Tapio. Ikääntyvät asukkaat ja asunnot - Vaiheittaiset esteettömyysparannukset lähiökerrostaloissa. Achrén, Hanna. Asunnon julkinen huone – Joustavuutta lähiöasumiseen. Kaasalainen, Tapio & Huuhka, Satu. Homogenous homes of Finland: ‘standard’ flats in non-standardized blocks. Kaasalainen, Tapio & Huuhka, Satu. Accessibility improvement models for typical flats: mass-customizable design for individual circumstances. Ladattavia kuvituskuvia selite- ja tekijätietoineen dropboxissa.

Länsimäen kehittämishanke
Thumb

Asumisviihtyvyyden parantaminen konkreettisin keinoin Hankkeen tavoitteena on ollut toteuttaa asuinalueella näkyviä konkreettisia toimenpiteitä, kuten liikenneturvallisuuden parantaminen, viher- ja urheilualueiden perusparantaminen, uusien ulkoilureittien rakentaminen sekä palvelurakennusten rakentaminen ja perusparantaminen. Tavoitteena oli myös aktivoida ja vahvistaa asukkaiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä alueen sosiaalista eheyttä, parantaa eri asukasryhmien vuorovaikutusta, ehkäistä asuinalueen eriytymistä sekä luoda viihtyisiä, turvallisia ja kiinnostavia asuinympäristöjä. © Vantaan kaupunki Hankkeessa tehtiin viihtyisyyttä parantavia vihertöitä, katuvalaistuksen parantamista, liikuntapuistojen yleissuunnittelua, leikkipuistojen perusparantamisia, suojelualueiden saavutettavuuden lisäämistä, ulkoilureittien rakentamista ja parantamista, turvattomien alikulkutunneleiden parantamista, yhteisten pienten torialueiden parantamista, yleisten rakennusten yhteisten tilojen parantamista asukkaiden käyttöön, päiväkotien pihojen parantamista yleiseen käyttöön iltaisin ja maisemointitöitä viihtyisyyden parantamiseksi. Näiden lisäksi alueella pidettiin kolme asukasiltaa. Hankkeen tuloksena on toteutettu konkreettisia toimenpiteitä, joista arviolta 90 % on näkyviä. Jo pienillä parantamistoimenpiteillä koetaan saadun rahallista osuutta suurempi vaikutus. Hallintokuntien yhteistyö toimi hyvin, myöskään vuokra-asuntojen omistajien mukaan saaminen (VAV) alueviihtyvyyden parantamiseksi ei ollut ongelma. Asukkaiden ja järjestöjen aktivoiminen esimerkiksi talkoisiin koettiin onnistuneeksi, mutta jatkumoa ei kaikilta osin ole varmistettu. Pysyvyyden näkökulmasta osa toiminnasta, esimerkiksi nuorisotilojen käyttö, saatiin aktivoitua ja toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Yksi tulos on myös asuinalueen positiivinen näkyvyys. Hanke oli kokonaisuutena erittäin onnistunut. Hanke istui kaupungin strategian mukaiseen kaavoituksen ja täydennysrakentamisen ja vuorovaikutuksen lisäämisen tavoitteeseen, ja alueilla on ollut suuri kehittämisen tarve. Hankkeiden laajeneminen isompiin liikenne- ja urheiluinvestointeihin olisi ollut suotavaa, mutta ei ollut tässä mahdollista. Töitä opittiin tekemään yhdessä asukkaiden kanssa. Toteuttaja Vantaan kaupunki Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin Vantaan kaupungin muut alueella tehdyt investoinnit (liikenne ja asuinrakentaminen) © Vantaan kaupunki   Tutkimushankkeet Valikoivan muuttoliikkeen dynamiikka asuinalueiden eriytymiskehityksessä pääkaupunkiseudulla Tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti kantaväestön asumisvalinnoista ja asuinalueilla viihtymisestä sekä valikoivasta muuttoliikkeestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä pääkaupunkiseudulla. Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Hankkeessa tutkitaan Helsingin esikaupunkien lähipalvelujen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia kumppanuuden, kansalaislähtöisyyden ja markkinaehtoisin keinoin.

Koulu keskellä korttelia
Placeholder 5406a4f5ec437832c2ced8bcd0a437ca28100f7e60940839c88840c366f5a113

Koulu aluekehityksen välineenä Koululla voisi olla niin fyysisenä rakennuksena kuin toiminnallisena kokonaisuutena (opetus) olla huomattavan suuri rooli oman yhteisönsä kehittäjänä ja vahvistajana erityisesti uudessa elämyspohjaisessa opetuksessa. Kohtaamispaikkana koulurakennus ja lähialue Koulu keskellä korttelia -hankkeen tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä koulun roolista aluekehittämisen välineenä. Hankkeessa tarkasteltiin miten koulua ja opetusta voidaan yhdistää aluekehittämiseen sekä alueidentiteetin ja imagon rakentamiseen. Hanketta toteutettiin laajennettu koulu -toimintamallin mukaisesti, eli opetusta vietiin ulos luokkatiloista ja koulun tiloissa järjestettiin kouluajalla ja sen ulkopuolella toimintaa sekä koulun oppilaille että laajemmin koko alueen asukkaille. Tavoitteena oli aktivoida alueen asukkaita osallistumaan oman alueensa kehittämiseen ja tarjota koulurakennusta kohtaamispaikkana. Hankkeessa testattiin palstaviljelyn yhdistämistä opetukseen sekä sen osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Koulu voi olla monenlaisessa roolissa kehittämässä lähialuetta, sen identiteettiä ja imagoa. Opetukseen voidaan sisällyttää tietoa lähialueesta, lähialuetta voidaan käyttää opetusympäristönä ja muiden alueen toimijoiden kanssa voidaan rakentaa yhteistyötä niin, että koulu on laajasti eri toimijoiden käytössä. Sitouttava toiminta vaatii aktiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä Uusien asioiden käynnistäminen ja kokeilu ovat kiinni yksittäisistä henkilöistä, ja luottamuksen synnyttäminen on aikaa vievää ja uusien asioiden käynnistäminen edellyttää heittäytymistä ja uskallusta kokeilla. Ihmisten osallistaminen muihin kuin muutaman tunnin kestävään toimintaan on haastavaa. Toiminta, joka edellyttää sitoutumista vaatii pitkäjänteistä toiminnan rakentamista ja vähintään muutamaa aktiivista toimijaa, jotka saavat muutkin osallistumaan. Esimerkiksi aluekoordinnaatori on tärkeä hahmo passiivisella alueella.      Toteuttaja Turun ammattikorkeakoulu Tärkeimpänä partnerina Turun 4 H -yhdistys   Hankkeessa tuotettu materiaali Koulu keskellä korttelia -hankkeen verkkosivutKoulu aluekehittämisen välineenä (Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisu)Näkökulmia koulun ja yhteisön vuoropuheluun (ARAn julkaisu 5.11 2015)Pansio-Perno lähiökehittämisen suuntaviivoja (; minne menet Pansio-Perno?)Pansion koulu – tulevaisuuden koulu (erillispainos Pansio-Pernon tulevaisuuden lähiökoulusta), s. 11   Aiheesta muualla Yhteisöllistä viljelyä Pansio-Pernossa Asuinalueella olevat viljelypalstat ovat kohtaamispaikka, jossa voi syntyä uutta yhteisöllisyyttä. Pansio-Pernon yhteisöllisen viljelypalstan avajaisia vietettiin 23.5. Mukava yhdessäolo ja yhdessä tekeminen lähiön viljelypalstojen äärellä voi innostaa Pansio-Pernon alueen asukkaat asuinalueensa kehittämiseen. Koulu kohtaamispaikkana ja aluekehittämisen moottorina – Case Pansio-Perno Joukko koululaisia hyörii koulun läheisen viljelypalstan äärellä. Kevätistutusten lomassa opitaan asioita ruokatuotannosta, maaperän biologiasta ja alueen historiasta. Illalla koulun tiloja hyödyntävät asukas- ja harrasteyhdistykset. Koulu on asukkaiden kohtaamispaikka, monitoimitila ja alueen keskus, jonka ympärillä tapahtuu monenlaista.

Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä
Placeholder 5406a4f5ec437832c2ced8bcd0a437ca28100f7e60940839c88840c366f5a113

Hankkeen tavoitteena oli edistää asukkaiden osallistumista oman asuinalueensa tulevaisuuden ideointiin ja suunnitteluun. Hankkeessa tutkittiin, miten kynnystä osallistumiseen voidaan madaltaa tieto- ja viestintätekniikan sekä elokuvallisen esittämisen avulla. Hankkeessa kehitettiin paikkasidonnaista, mobiiliteknologiaa ja liikkuvaa kuvaa hyödyntävää osallistumismenetelmää. Turussa sijaitsevan Pansio-Pernon asuinalueen asukkailta kerättiin älypuhelimella ideoita, mielipiteitä ja kokemuksia alueen kehittämiseksi. Ideoiden pohjalta laadittiin lyhytelokuvia esittämään vaihtoehtoisia kehityskulkuja alueen eri kohteille. Valmiiden lyhytelokuvien avulla osallistumisen tuloksia visualisoitiin alueen asukkaille ja suunnittelijoille.  Kaupunkisuunnittelijoiden kanssa arvioitiin hankkeen sisältöä ja menetelmiä, ja tutkimustulosten ja asiantuntijakeskustelujen pohjalta laadittiin matalan kynnyksen asukasosallistumismalli, jota voidaan hyödyntää erityisesti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Osallistava kaupunkisuunnittelu Hankkeessa kehitettiin ja testattiin käytännön osallistumis- ja havainnollistamistyökaluja, joita voidaan hyödyntää osallistuvassa kaupunkisuunnittelussa. Mobiiliteknologian hyödyntäminen mahdollisti matalan kynnyksen osallistumisen, sai aiemmin passiivisia asukkaita osallistumaan ja mahdollisti osallistumisen paikan päällä. Lyhytelokuvien käyttö suunnittelun apuna edisti kokemuksellisen tiedon keräämistä ja esittämistä, ja auttoi tulevaisuuden kehityksen rohkeassa visioinnissa. Mobiiliteknologiasta ja taidelähtöisistä osallistumismenetelmistä on hyötyä erityisesti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, kun kartoitetaan kehityskohteita ja -tarpeita sekä pohditaan eri suunnitteluvaihtoehtoja (taustoitus ja ideointi). Digitaalisten äänestysmenetelmien kehittyessä kansalaisten on mahdollista ottaa myös suoraan kantaa omaa asuinympäristöään koskevaan päätöksentekoon (äänestäminen). Tiede, taide ja teknologia kaupunkisuunnittelussa Hankkeemme osoitti, että kaupunkisuunnitteluun liittyvää asukasosallistumista voidaan kehittää tieteen, taiteen ja teknologian keinoin. Tieteellinen lähestymistapa tarjoaa kriittistä näkökulmaa siihen, miten ja miksi osallistumista ylipäätään tulisi kehittää ja millaisia seurauksia sillä on esimerkiksi demokraattista päätöksentekoa ajatellen. Tutkimustiedon kautta saadaan myös aluekohtaista tietoa käytännön kaupunkisuunnittelutyöhön. Taiteellinen ilmaisu puolestaan tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia ja menetelmiä kaupungin esittämiseen, kokemiseen, asukastiedon keräämiseen sekä tulevaisuuden visiointiin. Teknologia taas toimii hyvänä työkaluna, kun yritetään saavuttaa laajempaa yleisöä ja saada uusia osallistujia innostumaan kaupunkisuunnittelusta. Mikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan ole yksistään tai yhdessäkään riittävä, vaan lisäksi tarvitaan suunnittelijoiden konkreettista työpanosta ja päättäjien poliittista tahtoa, jos asukkaiden näkemykset halutaan saada aidosti mukaan asuinalueita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Toteuttaja Turun yliopiston maantieteen osasto Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet – vetovoimainen Turku (Turun kaupunki)Koulu keskellä korttelia (Turun AMK)   Hankkeessa tuotettu materiaali Tiede, taide ja teknologia -verkkosivut Hyytiäinen E. Pernon ja Pansion osallistamishanke sai aiemmin kantaa ottamattomat liikkeelle, Turun yliopisto. Videot Jumppaa vai humppaa? Taidetta vai dynamiittia? Ruissaloon vai rannalle? Senioreja vai shoppailua? Näköalat vai nykytila? Julkaistut artikkelit Lundman, Riina (2015, julk. 2016). Bringing planning to the streets. Using site-specific video as a method for participatory urban planning. Planning Theory & Practice. Lundman, Riina (2016, tulossa). Taidetta ja dynamiittia: Videokuva osallistuvassa kaupunkisuunnittelussa. Versus 1/2016. Riihelä, Juha (–). Potential of ICT-mediated community participation in residential area development. The case of Turku, Finland. Arvioitavana Journal of e-planning Research -lehdessä.     Lundman, Riina & Rannila, Päivi (2016). Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä. Teoksessa: Tutkitusti parempi lähiö. Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu, 114–120. ARA, Juvenes Print, Helsinki. Repo, Virve (2015). Short films in participatory planning. Posteri. AAG annual meeting 2015, Chicago, 22.4.2015. Riihelä, Juha (2016). Osallistumisen mahdollisuuksia: Tieto- ja viestintäteknologian käyttö asukasosallistumisen välineenä. Yhdyskuntasuunnittelu 54(1).   Aiheesta muualla Pernon ja Pansion osallistamishanke sai aiemmin kantaa ottamattomat liikkeelle Uudenlaiset keinot innostaa ihmisiä vaikuttamaan oman asuinympäristönsä kehittämiseen ovat osoittautuneet lupaaviksi. Pansiossa ja Pernossa tarjottiin ihmisille mahdollisuutta kertoa älykännykkää hyväksikäyttäen mielipiteensä asuinalueensa kehittämisestä. Reilu puolet vastaajista ei ole koskaan aiemmin osallistunut oman asuinalueen suunnitteluun.

Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet – vetovoimainen Turku
Placeholder 5406a4f5ec437832c2ced8bcd0a437ca28100f7e60940839c88840c366f5a113

Turun hankkeessa keskityttiin olemassa olevien ja uusien palveluiden kehittämiseen kohdealueilla, verkostotyöskentelyn ja viestinnän parantamiseen sekä aivan uusien palvelumallien suunnittelemiseen ja ketterien kokeilujen testaamiseen asukkaiden kanssa. Hankkeen eri toimijoiden kanssa parannettiin yhteistyötä ja kehitettiin verkostoja. Samalla kehitettiin toimintamallia, jossa kaupungin toimialat opettelivat tekemään yhdessä asuinalueiden kehittämistä. Luotiin pysyvä verkostotyöskentelymalli kaupungille sekä alueiden toimijoille. Hankkeen aikana työstettiin laajoja paikkatietopohjaisia Alueprofiileja, jotka pohjautuvat väestö-, hyvinvointi-, palvelu- ja osallisuustietoihin. Profiilit toimivat pohja-aineistona alueiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi hankkeen aikana aloitettiin Lähiövisio 2029 työstäminen, jonka tavoitteena on luoda toimialojen yhteiset ohjeistukset ja pelisäännöt kaupungin lähiökehittämiselle. Palvelumuotoilua ja matalan kynnyksen kokeiluja asukkaille Pansio-Pernon alueelle perustettiin Pop-Up-asukastila eri toimijoiden tarpeisiin. Tila toteutettiin Hövelin ostarin tyhjään liiketilaan kaupungin vapaa-aikatoimialan kustannuksella. Tilan käytölle laadittiin yhteiset pelisäännöt, mutta muutoin tilaa sai käyttää vapaasti siihen, mihin tarvitsi. Hankkeen kolmessa kohdelähiössä tehtiin uusia nopeita ja ketteriä kokeiluja, jotka oli tarkoitettu eri asukasryhmille. Tällaista toimintaa olivat muun muassa peliperjantait, joissa eri urheilulajeja tuotiin lähiön kentälle kokeiltavaksi urheiluseurojen toimesta tai Hörviläisleiri, joka oli lasten avoin kesäleiri. Lapsille perustettiin Läksyhelppi ja lautapelikerho kirjastoon, kaiken ikäiset voivat osallistua Puulaaki-harrastekerhoon. Lisäksi maahanmuuttajille perustettiin Tänään yhdessä -vertaisryhmä. Kohdealueilla pidettiin palvelumuotoilun työpajoja, jotka liittyivät skeittipaikan toiminnallistamiseen tai Taidetalkkareiden eli yhteisötaiteilijoiden toteuttamiin osallisuustyöpajoihin. Muita uusia palvelupilotteja olivat Perinneliikuntakontti, Kätkösuunnistusrata, Arjen historia -kokonaisuus, Sanataide-hanke sekä Mielenliikutus-hanke, jolla vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa innostettiin alueen mielenterveyskuntoutujia, yksin asuvia ja syrjäytymisuhanalaisia miehiä sekä pitkään työttömänä olleita, liikunnan ja kulttuurin pariin. Muuta hyvinkin konkreettista hankkeessa tehtyä ovat Pansio-Pernon rantareitin suunnittelu ja rakentaminen, Pansion Kisapuiston toimintojen kehittäminen, Pernon koulun hankesuunnittelu sekä 25 TVT Oy:n vuokra-asunnoista luopuminen ja myynti yksityisille. Hankkeen aikana on kaupungin alueita koskevaa viestintää pyritty parantamaan positiiviseen suuntaan. Keinoina on käytetty esimerkiksi perheiden koulupäivää, suorapostitusesitteitä, alueen Facebook-sivuja sekä alueella kiertävää Pop-up- fillaria. Asuinaluekehittämisen tulokset Pop-up-tila saatiin pysyväksi asukastilaksi. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja verkosto aluetyön kehittämiseen saatiin kaupungin pysyväksi toimintamalliksi. Koordinointivastuu jäi konsernihallintoon ja aluetyön kehittäjä aloitti työnsä vuonna 2016. Alueiden verkostot jäivät pysyväksi toiminnaksi. Osallisuuskävelyt jatkuvat mm. nimellä ”Hyvä arkiympäristö” -kävelyt. Palvelumuotoilun ja nopeiden ketterien kokeilujen hyödyt koettiin hyväksi ja näitä pyritään toteuttamaan edelleen kaupungin lähiökehittämisessä. Alueprofiilit ja Lähiövisio 2029 aiotaan jalkauttaa aluetyön kehittämisen työkaluiksi. Resurssit ja koordinointi saman katon alla Asuinalueiden kehittämishankkeen resursointi ja ohjaaminen tulee suunnitella tarkkaan. Se, että rahat ovat jokaisen toimialan omassa budjetissa, mutta koordinointi konsernihallinnossa, hankaloittaa yhteistä tekemistä, koordinointia ja päätöksentekoa. Tällaisissa yhteishankkeissa rahat kannattaa keskittää yhteen paikkaan eli sinne, missä koordinointikin tapahtuu. Myös johdon ja toimialojen sitouttaminen hankkeeseen tulee tehdä huolella jo hanketta suunniteltaessa. Tällöin hankkeessa tarvittavien ja siihen sidottavien resurssien saaminen hankkeen edetessä helpottuu. Toteuttajat Turun kaupunki ja TVT-asunnot Oy Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä (Turun yliopisto)Koulu keskellä korttelia -tutkimushanke (Turun AMK)Elinvoimaisen asuinalueen tilat (ELINAT) (Aalto-yliopisto)

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.

Ara logo nega 0da8ee44d128d16843950ade81b40527aaa2db792be7aabb9e2e52441f7779cf

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi