Asuinalueiden kehittämisohjelman (2013–2015) tavoitteena on ollut edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregatiota. Sen keskiössä on ollut kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa, ja se on ollut kiinteää jatkoa vuosina 2008–2011 toimineelle Lähiö-ohjelmalle. Kehittämisohjelman arviointi toteutettiin huhtikuun 2016 ja elokuun 2016 välisenä aikana. Arviointi perustuu kaupunkien ja tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden haastatteluihin sekä muutamien sidosryhmien haastatteluihin sekä hankkeiden tuottamaan aineistoon. Kehittämisohjelman arvioinnin arviointikysymykset olivat seuraavat: •      Onko ohjelmatyö tuonut lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten ja minkälaista lisäarvoa ohjelmatyö on tuonut tai vaihtoehtoisesti, miksi ohjelman merkitys on jäänyt vähäiseksi? •      Millainen vaikutus ohjelmien jatkumolla (esim. Lähiöohjelma 2008–2011) on ollut kehittämistyöhön? •      Onko ohjelmatyön seurauksena syntynyt pysyviä käytäntöjä, toimintatapoja, tms. Jos, mitä? Jos ei, miksi ei? •      Minkälaiset (paikallisen ja valtakunnallisen tason) käytännöt ovat edistäneet tai estäneet hankealueiden kehittämistä ohjelmakauden aikana? •      Ovatko hankkeessa mukana olleet tutkimushankkeet tuoneet lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten tai miksi eivät? Arvioinnin perusteella ohjelmatyö on tuonut lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen. Lisäarvo on hankkeen asuinalueen kehittämisen nopeuttaminen ja monipuolistaminen. Ohjelman hankkeissa on tuotettu konkreettisten asuinalueiden parannusten lisäksi myös pysyviä toimintamalleja. Kaikki sellaiset kaupungit, jotka toteuttivat kehittämistoimenpiteitä, pitivät hankkeiden tuloksia asuinalueilleen merkittävinä. Asuinalueiden kehittämisohjelmien jatkumo on tuonut kehittämistyöhön pitkäjänteisyyttä. Kehittämisohjelman tavoitteisiin ja toteutukseen sekä valtakunnallisen tason ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Ohjelmatason tavoitteita, ohjausta ja toimenpiteitä pidettiin pääasiassa erittäin hyvin onnistuneina. Kaupungin isompien rakenteellisten ratkaisujen kehittäminen voi jäädä liian vähälle painotukselle huomion keskittyessä kansallisella ohjelmalla kehitettävään asuinalueeseen. Tämä voi myös heikentää muiden lähes vastaavien alueiden kehittämistä. Joissakin kaupungeista on ollut hahmottumassa systemaattisempaa täydennysrakentamiseen, tai laajemmin lähiöiden tai asuinalueiden kehittämiseen liittyvää strategiaa, jota kehittämishankkeet ovat tukenee. Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet ovat osittain tuoneet lisäarvoa paikalliseen tekemiseen. Parhaiten tässä ovat onnistuneet paikalliset ja hyvin konkreettiset hankkeet, joita on voitu välittömästi hyödyntää hankealueen kehittämisessä. Toisaalta valtaosassa hankkeissa olisi myös laajempaa kehittämis- ja oppimispotentiaalia kuin tällä hetkellä on osattu hyödyntää.

Nuorisorakennus rakennettiin jyrkälle länsirinteelle tontin reunalle, ja suunnittelussa pyrittiin menemään maaston ehdoilla. Ylärinteellä Nuorisoasunnoista näkyy vain yksi kerros, mutta alarinteellä järven rannalla se on kolmekerroksinen. Pihan puolella on luhtikäytävä, jossa on hissin lisäksi kaikkien asuntojen sisäänkäynnit. Luhdin portaalta on loistavat, esteettömät näkymät Jyväsjärvelle ja keskustaan. Asuntoja on 16 kpl. Suurin osa asunnoista on 30,5 m2, päädyssä sijaitsevat suurimmat 39,5 m2 asunnot. Kaikissa asunnoissa on vähintään alkovi, jotta lepotilat saadaan erotettua muista tiloista. Säilytystilan määrä maksimoitiin pienissä asunnoissa tekemällä siitä koko sivuseinän mittainen. Värien käyttöä ei arasteltu värikkäillä parvekkeilla, luhdin vihreällä katolla tai päätyjulkisivun oransseilla kentillä.

4-kerroksinen vuokratalo Kuopiossa. Talossa 3 rappua.

  ARA ja Helsingin kaupunki järjestivät yhdessä SAFAn kanssa yleisen suunnittelukilpailun Vartiosaaren kehittämisestä asuinalueeksi. Kilpailuaika oli 16.6.2015 - 30.11.2015. Palkinnot jaettiin 16.3.2016.Kilpailun voitti ehdotus EMI (Adalbert Aapola ja Jarkko Kettunen Arkkitehtitoimisto AJAK Oy)Jaetun toisen palkinnon saivat ehdotukset Hattivatit (Mika Saarikangas ja Mikko Siltanen) sekä Pinus (Arkkitehtuurityöhuone Buenaventura) Kilpailussa lunastettiin ehdotus Kun kaupungin läheisyys alkaa tuntua, on kuin tulisi kotiin (Jari Lonka ja Janne Salo, L Arkkitehdit Oy).Kunniamaininnat myönnettiin ehdotuksille Trio (Ilkka Svärd, Arkkitehtuuritoimisto Sopanen-Svärd Oy) ja Katras (Luo Arkkitehdit Oy). Lisätietoja kilpailun nettisivuilta:www.ara.fi/vartiosaari  

Senioriasuntojen arkkitehtuuri on sovellettu viereisten vanhojen ARK-House arkkitehdit Oy:n suunnittelemista rakennuksista, sillä asemakaavan vaatimus oli, että rakennus täydentää jo olemassa olevaa rakennuskantaa.

Pansion Portti on kerrostalokohde Turun keskustassa. Talossa on kahdeksan kerrosta ja yhteensä 116 huoneistoa ja monia eri asuntotyyppejä.