18 KPL
Asuinalueiden kehittämisohjelman 2013-2015 arviointi
Thumb

Asuinalueiden kehittämisohjelman (2013–2015) tavoitteena on ollut edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregatiota. Sen keskiössä on ollut kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa, ja se on ollut kiinteää jatkoa vuosina 2008–2011 toimineelle Lähiö-ohjelmalle. Kehittämisohjelman arviointi toteutettiin huhtikuun 2016 ja elokuun 2016 välisenä aikana. Arviointi perustuu kaupunkien ja tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden haastatteluihin sekä muutamien sidosryhmien haastatteluihin sekä hankkeiden tuottamaan aineistoon. Kehittämisohjelman arvioinnin arviointikysymykset olivat seuraavat: •      Onko ohjelmatyö tuonut lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten ja minkälaista lisäarvoa ohjelmatyö on tuonut tai vaihtoehtoisesti, miksi ohjelman merkitys on jäänyt vähäiseksi? •      Millainen vaikutus ohjelmien jatkumolla (esim. Lähiöohjelma 2008–2011) on ollut kehittämistyöhön? •      Onko ohjelmatyön seurauksena syntynyt pysyviä käytäntöjä, toimintatapoja, tms. Jos, mitä? Jos ei, miksi ei? •      Minkälaiset (paikallisen ja valtakunnallisen tason) käytännöt ovat edistäneet tai estäneet hankealueiden kehittämistä ohjelmakauden aikana? •      Ovatko hankkeessa mukana olleet tutkimushankkeet tuoneet lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten tai miksi eivät? Arvioinnin perusteella ohjelmatyö on tuonut lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen. Lisäarvo on hankkeen asuinalueen kehittämisen nopeuttaminen ja monipuolistaminen. Ohjelman hankkeissa on tuotettu konkreettisten asuinalueiden parannusten lisäksi myös pysyviä toimintamalleja. Kaikki sellaiset kaupungit, jotka toteuttivat kehittämistoimenpiteitä, pitivät hankkeiden tuloksia asuinalueilleen merkittävinä. Asuinalueiden kehittämisohjelmien jatkumo on tuonut kehittämistyöhön pitkäjänteisyyttä. Kehittämisohjelman tavoitteisiin ja toteutukseen sekä valtakunnallisen tason ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Ohjelmatason tavoitteita, ohjausta ja toimenpiteitä pidettiin pääasiassa erittäin hyvin onnistuneina. Kaupungin isompien rakenteellisten ratkaisujen kehittäminen voi jäädä liian vähälle painotukselle huomion keskittyessä kansallisella ohjelmalla kehitettävään asuinalueeseen. Tämä voi myös heikentää muiden lähes vastaavien alueiden kehittämistä. Joissakin kaupungeista on ollut hahmottumassa systemaattisempaa täydennysrakentamiseen, tai laajemmin lähiöiden tai asuinalueiden kehittämiseen liittyvää strategiaa, jota kehittämishankkeet ovat tukenee. Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet ovat osittain tuoneet lisäarvoa paikalliseen tekemiseen. Parhaiten tässä ovat onnistuneet paikalliset ja hyvin konkreettiset hankkeet, joita on voitu välittömästi hyödyntää hankealueen kehittämisessä. Toisaalta valtaosassa hankkeissa olisi myös laajempaa kehittämis- ja oppimispotentiaalia kuin tällä hetkellä on osattu hyödyntää.

ARAHankepankki

Hankepankki on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) palvelu, jossa voit tutustua valtion tukea saaneisiin rakennus- ja kehittämishankkeisiin sekä niiden toteutukseen ja taustatahoihin.

Palvelun tiedot saadaan ARAn tietojärjestelmistä sekä hankkeiden toteuttajilta.

Ara logo nega 0da8ee44d128d16843950ade81b40527aaa2db792be7aabb9e2e52441f7779cf

ARA on valtion asuntopolitiikkaa toimeenpaneva virasto, joka myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

www.ara.fi